Tämän päivän Karjala-aiheista tutkimusta tehdään mm. karjalan kielestä, Karjalan historiasta, urbaanista karjalaisuudestaja, runonlauluun ja itkuvirsiperinteeseen liittyvistä kysymyksistä. Tutkimusaiheet herättävät myös keskustelua. Minkälaiseen tutkimusperinteeseen tämän päivän tutkimus liittyy?

Seminaarin ohjelma:

•   Avaus, Karjalan Liiton puheenjohtaja Outi Örn
•   Muistojen Karjala on myös nykypäivän Karjala, FT, professori Outi Fingerroos

           Outi Fingerroos on pitkään seurannut Karjala-tutkimusta ja tehnyt myös itse useita tutkimuksia Karjalaan ja karjalaisuuteen liittyen.                Karjaloihin liittyvän ihmistieteellisen tutkimuksen traditio on vahva. Se voidaan karkeasti jakaa muutamaan erilliseen haaraan,                   joita esityksessä valaistaan. Esitelmässä käsiteltävät näkökulmat ovat: Karjalan pitkä historia, Konfliktien tutkiminen (sota-  ja     poikkeusajat, alueluovutukset, evakkous, rauhaan palaamisen aika), Evakoiden ja sota-ajan muisti sekä 2020-luvun uusi aalto,                    jonka  tutkimuksessa korostuvat pakotettu muutto, jälkipolvien kokemukset, unohdetut karjalaiset ja aktivismi.

•    Kiista karjalaisen ja suomalaisen identiteetin suhteista? akatemiatutkija, FT Kati Kallio,

             Kati Kallio on perehtynyt muun muassa runolaulukulttuuriin ja on osallistunut myös karjalan kielestä käytävään keskusteluun.

•    Uusi katse vanhaan? Omakohtaisuus ja sukupolvet 2000-luvun karjalatutkimuksessa, FT Oona Ilmolahti

             Oona Ilmolahti on tutkinut muuttuvaa karjalaisuutta ja ollut mukana muun muassa Urbaani karjalaisuus -hankkeessa.

              Tällä hetkellä hänen tutkimuskohteenaan ovat käkisalmelaistaustaiset naiset.

•    Itkuvirret tutkimuskohteena, FT Viliina Silvonen.

           Viliina Silvonen on tutkinut karjalaista itkuvirsiperinnettä tekstin, musiikin ja tunteiden näkökulmista. Hän on mukana Kyynelkanavat- hankkeessa, jossa tarkastellaan itkuvirsiperinnettä nyky-Suomessa.ankkeessa. Tästä hankkeesta saa lisätietoa https://sites.uef.fi/kyynelkanavat/.

•    Katsaus TT Hannu Kilpeläisen tutkimuksiin ja toimintaan, kulttuurituottaja Mervi Piipponen

             TT Hannu Kilpeläinen menehtyi kesällä. Hän oli Karjalaan ja sen kulttuuriin laaja-alaisesti perehtynyt uskontotieteilijä. Hänen                       vuonna  2000 julkaistu väitöskirjansa käsitteli Laatokan Valamoa.

              Muutokset mahdollisia.

 

Seminaari pidetään Karjalatalolla, Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki. Se myös striimataan liiton Facebook-sivuilta Facebook Liveen.seminaaripäivänä klo 11 alkaen , www.facebook.com/karjalanliitto.

Seminaariin liittyy myös keskustelua ja tauot sopivassa kohden.

Lisätietoja mervi.piipponen@karjalanliitto.fi, p. 040 583 9295.

Vapaa pääsy, tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Karjala-tutkimuksesta.

Kuvassa Emilia Kallonen Kyynelkanavat-hankkeesta. Kuva: Riitta Patrikainen