Karjalan Liitto ry

Huomisen karjalaisuus liittokokouskauden teema

Liittokokouksessa 23.8.2020 hyväksyttiin Karjalan Liiton toiminnan ja talouden päälinjat 2021–2023.
Liittokokouskauden 2021–2023 teemaksi vahvistettiin Huomisen karjalaisuus. Se on kattava ja tulevaisuuteen suuntaava. Keskeistä on Karjalaan ja karjalaisuuteen liittyvän tiedon välittäminen niin liiton jäsenistölle, huomisen toimijoille kuin kaikille kiinnostuneille. Digitalisuuden hyödyntäminen ja somekanavien vahvistaminen ovat olennaisia teeman toteuttamisessa.

Huomisen karjalaisuus -teemalla historia, nykyisyys ja tulevaisuus kohtaavat. Tietoa ja perinnettä siirretään laajasti sukupolvelta toiselle, menneitä sukupolvia arvostaen ja perinnettä elävänä säilyttäen ja sitä uudistaen. Teema ja siitä avautuvat vuositeemat vahvistavat karjalaista identiteettiä. Myös aktiivinen karjalaisuuteen liittyvä tutkimus tuodaan esille.  

Karjalan Liiton vuoden 2023 teema: Visuaaliset taiteet osana karjalaista kulttuuriperintöä

Taide on olennainen osa karjalaista kulttuuriperintöä. Sen lisäksi, että Karjalassa on kasvanut taiteilijoita, on seutu inspiroinut monia karjalaisjuurisia nykytaiteilijoita. Karjalaisten panos Suomen paikkakuntien ja museoiden taidekokoelmiin, muistomerkkeihin, muotoiluun ja arkkitehtuuriin toisen maailmansodan jälkeen on mittava.

Karjalan Liiton teemavuosi 2023 kattaa niin perinteisen kuvataiteen kuin nyky- ja ITE-taiteen sekä kuvanveiston, arkkitehtuurin ja muotoilun. Teemavuoden ideana on kannustaa tekemään tunnetuksi ja kokemaan tätä kaikkea, myös vähemmän tunnettua meille merkityksellistä taidetta.

Tapoja nivoa liiton teemavuosi seuran toimintaan voivat olla vaikka taideteos- tai kokoelma-esittelyn, näyttelyn, kävelykierroksen, taiteilijatapaamisen, seminaarien tai kilpailujen järjestäminen. Voisiko yhdistys esimerkiksi järjestää karjalaisuutta käsittelevän kuvataidepajan jonkun nykytaiteilijan opastuksella? Vain mielikuvitus on rajana.

Karjalalla on oma, erityinen historiansa idän ja lännen välissä. Äänisen rannalta löydetty kalliomaalaus kertoo elämästä kivikauden Karjalassa. Viikinkiajan esinelöydöt paljastavat muinaiset muotoilu- ja korusuunnittelutaidot.

Pähkinäsaaren rauhan raja vuonna 1323 jakoi Karjalan kahtia sekä alueellisesti, että uskonnollisesti. Kirkkotaidetta edustavat esimerkiksi ikonit, joita on ortodoksissa karjalaiskodeissa edelleen tänä päivänä.

Karjala tuli kuvataiteilijoiden innoituksen lähteeksi voimakkaimmin 1850-luvulta lähtien. Kiinnostusta kasvattivat Karjalassa vaeltaneet kansa- ja kielitieteilijät sekä runonkerääjät. Elias Lönnrotin elämäntyö ja erityisesti Kalevalan ilmestyminen muokkasivat maaperää kansallisuusaatteelle ja kannustivat etsimään suomalaisuuden juuria Karjalasta myös kuvataiteen keinoin.

Karelianismin synty

Kalevalan ja kansanrunouden herättämä innostus sai aikaan karelianismiksi kutsutun ilmiön. Se löysi tiensä myös kuvataiteen pariin. Akseli Gallen-Kallela (1865–1931) saavutti vuonna 1891 voiton kuvituskilpailussa, joka järjestettiin Kalevalan kansalliseepoksen kuvittamisesta.

Gallen-Kallela kävi Kuhmossa ja Vienan Karjalassa häämatkallaan. Vuosikausia tekeillä olleen Aino-triptyykin toinen versio syntyi siellä karjalaistyylisine puuleikkauskehyksineen. Teoksessa Mary-vaimo poseeraa Aino-neitona ja kuhmolainen Rimmin Uljaska muhkeapartaisena Väinämöisenä. Teoksen myötä Gallen-Kallela teki läpimurtonsa kansanrunouden kuvaajana ja antoi karelianismin aatteelle kuvataiteessa ratkaisevan sysäyksen.

Suomen taiteen kultakausi sai vaikutteita Karjalasta

Suomen taiteen kultakauden kuuluisista taiteilijoista myös muun muassa Pekka Halonen (1865–1933) maalasi ja patikoi useina kesinä Laatokan rannoilla. Hänen maalauksensa Neiet niemien nenissä syntyi säveltäjä Jean Sibeliuksen kuorosävellyksen Väinämöisen venematka innoittamana. Maalaus sai puolestaan runoilija Eino Leinon kirjoittamaan Kivesjärveläiset-runokokoelman.

Karjalan luonto toimi Suomen taiteen kultakaudella monien mestarien inspiraation lähteenä. Fanny Churberg (1845–1892) eläytyi voimakkaasti Etelä- ja Laatokan Karjalan maisemiin. Eero Järnefelt (1863–1937) lumoutui Kolin jylhyydestä. Koli oli myös yksi Pekka Halosen maalausten aiheista. Tyko Sallisen (1879–1955) ensimmäinen vaimo Helmi Lydia Vartiainen oli kotoisin Sortavalan Riekkalansaaresta.

Viipuri kuvataiteen kehtona

Viipuri on toiminut karjalaisen kuvataiteen merkittävänä keskuksena. Viipurin Taiteenystävät -seura perusti kaupunkiin piirustuskoulun vuonna 1891. Opinahjo on kasvattanut runsaasti tunnettuja kuvataiteilijoita, kuten Hugo Simberg (1873–1917), Väinö Kunnas (1896–1929), Gösta Diehl (1899–1964) ja Olli Miettinen (1899–1969).

Viipurilaiset taiteilijat seurasivat valppaasti Euroopan taidevirtauksia ja omaksuivat kansainvälisiä tyylivaikutuksia. Merkittävän panoksensa Suomen taidehistoriaan ovat antaneet monet Viipurissa syntyneet modernistit, esimerkiksi Väinö Kamppuri (1891–1972), Väinö Kunnas (1896–1929), Gösta Diehl (1899–1964), Olli Miettinen (1899–1969) ja Sam Vanni (1908–1992).

Karjalaista kuvataidetta lähellämme

Sota karkotti taiteilijat Viipurista, mutta ei kyennyt lamauttamaan Viipurin Taiteilijaseuraa, joka jatkoi vuodesta 1945 lähtien toimintaansa Helsingissä. Kunnianosoituksena menetetylle kotikaupungilleen maalasi Unto Pusa (1913–1973) nykyisin Lappeenrannan kaupungin kokoelmiin kuuluvan teoksensa Sellane ol’ Viipuri (1971). Viipurin taidemuseon kokoelmia on Lappeenrannan taidemuseon lisäksi myös Lahden taidemuseon ja Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmissa.

Viipurin maalaiskunnassa syntyneen kuvanveistäjän Olavi Lanun (1925–2015) veistoksia voi puolestaan kokea keskellä kaupunkipuistoa Lahdessa. Kuvanveistäjä Alpo Sailon (1877–1955) ideoima Kalevalatalo on pian koettavissa virtuaalitodellisuutena.

Nykytaiteilijoista myös Nanna Sudella tai Heli Hiltusella on tiettävästi juuria Karjalassa esimerkkeinä monien muiden joukossa.

Vuoden 2022 toimintateema: Karjala ja karjalaisuus tutkimuskohteena

Karjalaa ja karjalaisuutta on tutkittu paljon, mutta siihen kohdistuu edelleen paljon kiinnostusta tutkijoiden suunnalta. Karjala-tutkimus voi hyvin, mutta myös lisää tutkimusta toivotaan. Viime vuosina tutkimuksessa on uskallettu tarttua myös uusiin näkökulmiin, kuten verkkoon siirtynyt muistelu, Karjalassa asuneiden vähemmistöjen kokemukset sekä yhä vahvemmat ylirajaiset tarkastelunäkökulmat eli yhteistyö venäläisten tutkijoiden kanssa.

Teeman yhtenä keskeisenä tehtävänä on Karjalaan ja karjalaisuuteen liittyvän keskustelun ja tutkimuksen herätteleminen sekä syötteiden antaminen vähemmän tutkittuihin aiheisiin liittyen. Tarkoituksena on myös rakentaa Karjala-asiantuntijoiden verkostoa ja luoda siten laajempaa keskusteluyhteyttä.

Akateemisen tutkimuksen ohella tulee tehdä entistä näkyvämmäksi myös se seura- ja säätiötason työ, jota on tehty tiedonkeruun, julkaisutoiminnan ja tutkimuksen suhteen.

Tutkimusta pyritään tukemaan myös aineistojen paremmalla löydettävyydellä ja käytettävyydellä, joka on Liiton verkkoarkisto-hankkeen tavoitteena.

Vuoden 2021 toimintateema: Karjalainen identiteetti

Yleensä identiteettiin liitetään tietoisuus oman persoonan rakennuspuista, muun muassa omista juurista ja siitä, miten ilmentää kulttuuriperintöään ja taustaansa.

Karjalainen identiteetti koskettaa kaikkia, joilla on yhteyksiä karjalaisiin. Identiteettiä voidaan tarkastella useista eri näkökulmista ja sillä on erilaisia ilmenemismuotoja tunnetasolla ja toimintana.

Toimintateema mahdollistaa innostavia identiteetin käsittelytapoja ja tuo esille eri-ikäisten ja erilaisten karjalaisten identiteettikäsityksiä. Karjalainen identiteetti -teema vahvistaa myös yhteisöllisyyttämme ja tukee liiton strategian toteutusta.  
Uudistuva Karjalan Liitto on liiton tulevaisuusstrategia. Se on yhteinen sopimus siitä, miten liitossa aiotaan kolmen vuoden aikana uudistaa toimintaa ja miten se yhdessä tehden saavutetaan.
Vastuu karjalaisuuden elinvoimaisuuden säilymisestä on meillä jokaisella.
On ilo edistää yhdessä karjalaisuutta ja karjalaista kulttuuria!
Missio on, että pidetään yllä ja edistetään karjalaisuutta Suomessa, sekä ollaan vuorovaikutuksessa Karjalan alueeseen. Visiona on, että tulevaisuudessa liitto on merkittävin toimija karjalaisuuden edistäjänä.

Karjalan Liiton arvot ovat karjalaisuus, yhteisöllisyys ja elämänmyönteisyys.

Toiminnan painopistealueita ovat:
1. Juuremme ja kulttuurimme ovat keskiössä.
2. Jäsenhuoltomme on hallinnassa.
3. Taloutemme on turvattu.
4. Jatkuvuutemme on varmalla pohjalla.

 

Aiemmat teemat:

Vuoden 2020 teema: Karjalan Liitto 80 vuotta

Vuoden 2019 teema: Karjalan lapset ja nuoret

Lapsille on omat sarjat Karjalaisten kesäjuhlien piirakkakisoissa. Kuva Karjalan Liitto/Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Vuonna 2019 Karjalan Liiton teema on Karjalan lapset ja nuoret. Teemalla tuodaan esille lasten ja nuorten toiminnan karjalaista perintöä, ja teema huomioidaan seurojen ja piirien erilaisissa tapahtumissa. Karjalan Liitto tarjoaa jäsenseuroille materiaalia, ohjeistusta ja malleja seurakohtaisten tai piireissä käynnistettävien Karjala-kerhojen toimintaan. Pitäjä- ja sukuseuroissa Karjala-kerho voi tarkoittaa vuosittaisen kokoontumisen yhteydessä järjestettävää lastentoimintaa, juhlissa voi leikkiä perinteisiä karjalaisia leikkejä tai pelata vanhoja pelejä, kuten kyykkää. Näin Karjalan perintö ja kulttuurimme rikkaus tulee esille jäsenyhdistysten järjestämissä tapahtumissa eri puolilla Suomea. Lasten ja nuorten näkökulma otetaan huomioon muun muassa Kalevalan ja karjalaisuuden päivän juhlissa sekä ekumeenisilla hengellisillä päivillä Tampereella.
Karjalaisilla kesäjuhlilla on paljon toimintaa lapsille ja nuorille. Piirakkakisoissa on omat sarjansa eri-ikäisille lapsille. Urheilukisoissa juostaan nuorten maili ja perheen nuorimmilla on mahdollisuus harjoitella kyykän lyöntiä. Lisäksi lapsille on työpajoja, joissa voi kokeilla erilaisia kädentaitoja. Myös kesäjuhlien ohjelmistossa esiintyy lapsia ja nuoria.

Vinkkejä lasten ja nuorten toimintaan

Hyviä lasten ja nuorten toiminnan käytäntöjä ovat esimerkiksi seurojen piirakkamestareiden järjestämät piirakkakurssit päiväkodeissa, peruskouluissa, lukioissa ja kansalaisopistoissa sekä kyykän opettaminen lapsille. Näitä kannustetaan toteuttamaan kaikissa piireissä.

Karjala-kerho-materiaalia

Aineistoja

Yhdistyksiä kehotetaan tarjoamaan aktiivisesti yhteistyötä kouluille. Koska talvisodan alkamisesta tulee kuluneeksi 80 vuotta, asia on ajankohtainen historian opetuksessa. Jäsenemme ovat asiantuntijoita kertomaan talvisodasta. Tähän sopii aineistoksi Karjalan Liiton tuottama diasarja Karjalaisevakkojen matkassa 1939-1945 osoitteessa:
www.slideshare.net/karjalanliitto/karjalaisevakkojen-matkassa
sekä Juuret Karjalassa -diat osoitteessa:
www.slideshare.net/karjalanliitto/juuret-karjalassa

 

Karjalan Liiton kolmivuotisteema 2017-2020:

Karjalan perintö

Liittokokous kokoontui keväällä 2017 päättämään toiminnan ja talouden päälinjoista tuleville kolmelle vuodelle.  Liittokokouskauden  teemana on Karjalan perintö.

Teeman avulla tuodaan esille Karjalan merkitystä suomalaisuuden rakentamisessa 1800-luvulla sekä karjalaisten ja Karjalan panosta Suomen itsenäistyessä ja viime sotien aikaan itsenäisyydestä taisteltaessa.
Karjalaiset järjestöt ovat aktiivisia oman kulttuurin uudistajia ja esillä pitäjiä, ne julkaisevat painettuja lehtiä, käyvät aktiivisesti keskustelua sosiaalisessa mediassa, toimittavat ja julkaisevat jäsenille tärkeän karjalaisen historian kirjoja ja tuotteita.
Järjestämissään tilaisuuksissa liiton jäsenet tuovat esille monipuolista Karjalan ja karjalaisuuden perintöä. Tätä edustavat esimerkiksi karjalainen ruokaperinne, kansanrunous ja karjalainen itkuperinne sekä vahva karjalainen lauluperinne.
Karjalan perintö siirretään tuleville sukupolville sekä kirjallisuutta julkaisten, kuten lukuisat vuosittain julkaistavat pitäjä- tai kyläkirjat, että tallentamalla tietoa sähköisesti levitettäväksi. Yhteistyö kirjastojen kanssa eri puolilla Suomea on vilkasta.

Vuoden 2017 teema: Suomen itsenäisyys ja Karjala

Suomen itsenäisyyden juhlavuonna vuositeema karjalaisessa toiminnassa oli Suomen itsenäisyys ja Karjala. Teema näkyi erityisesti Karjalaisilla kesäjuhlilla Jyväskylässä.

Vuoden 2018 teema: Karjalan luonto ja ympäristö

Karjalan luonto ja  ympäristö ovat esillä liiton ja jäsenyhteisöjen toiminnassa ympäri vuoden näyttelyin, luennoin, seminaarein, matkoin jne.