Liittokokouskauden 2023–2026 teema: Karjalaisuus keskellämme

Karjalan Liiton liittokokous pidettiin 15.4.2023 Helsingissä. Kokouksessa tehtiin liiton toimintaan ja talouteen liittyviä päätöksiä. Liittokokouskauden 2023–2026 toimintateemaksi päätettiin "Karjalaisuus keskellämme".

Tausta
Vuoden 2020 liittokokouksessa hyväksyttiin ohjelma ”Kaksi Karjalaa – rajatonta kulttuuriyhteistyötä. Karjalaisen kulttuuriyhteistyön ohjelma”. Kyseinen ohjelma linjasi rajan yli tapahtuvaa yhteistyötä. Ohjelmassa linjattiin muun muassa uusia avauksia kanssakäymiseen, Viipurista eurooppalaisena kulttuurikaupunkina sekä Laatokan Karjalan ja Karjalan tasavallan suomalaisen kulttuurin säilyttämisen edistämisestä.

Lisäksi lukuisat Karjalan Liiton jäsenseurat, säätiöt ja yksittäiset jäsenet olivat tottuneet tekemään jopa useita kotiseutumatkoja vuodessa luovutetulle alueelle. Monet olivat luoneet myös tiiviit suhteet paikalliseen hallintoon ja paikallisiin ihmisiin, joiden kanssa tehtiin yhteistyössä kotiseututyötä esimerkiksi luovutetun alueen hautausmaiden sekä Suomen ajan muistomerkkien kunnostamiseksi.

Matkustaminen pysähtyi Covid19-pandemian myötä, mutta yhteistyötä se ei pysäyttänyt. Niin Liitto kuin seurat, säätiöt ja jäsenetkin pitivät edelleen yhtä rajan yli ja siten yhteistyö jatkui. Venäjän hyökkäyssota kuitenkin pysäytti yhteistyön pääsääntöisesti kokonaan. Karjalan Liitto antoi jäsenseuroilleen ja jäsenilleen suosituksen, että yhteydet Venäjän hallintoon on syytä katkaista. Matkailun osalta Liitto kehotti noudattamaan ulkoministeriön suosituksia, joiden mukaan matkustamista Venäjälle ei pääsääntöisesti suositella.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kotiseutumatkailu, kotiseututyö luovutetulla alueella sekä yhteistyö venäläisten toimijoiden kanssa on pitkälti pysähtynyt, eikä kenelläkään ole tietoa siitä, että milloin tulevaisuudessa se voisi jatkua. Vuodesta 1990 alkanut kotiseutumatkailun ja yhteistyön aikakausi on päättynyt.

Liittokokouskauden 2023–2026 teema

Karjalan Liiton liittokokous pidettiin 15.4.2023 Helsingissä. Kokouksessa tehtiin liiton toimintaan ja talouteen liittyviä päätöksiä. Liittokokouskauden 2023–2026 toimintateemaksi päätettiin "Karjalaisuus keskellämme".

Kun rajat ovat sulkeutuneet, on aika suunnata katse ja tarmo siihen karjalaiseen työhön, mitä teemme Suomen nykyrajojen sisäpuolella. Karjalaisuutta on runsaasti keskellämme ja ympärillämme, kun vain näemme sen. Nyt on aika nostaa tämä karjalaisuus kiinnostuksemme keskiöön, samoin kuin se kaikki tärkeä työ, mitä jäsenseuramme, säätiömme ja yksittäiset jäsenemme tekevät karjalaisuuden eteen toimintana, viestintänä ja perinteen siirtämisenä.

Seuraamme edelleen tilannetta sen suhteen, että mitä tapahtuu rajan toisella puolen, mutta emme jää sen vangiksi, ettei toistaiseksi ole paluuta koronaa edeltävään aikaan. Nyt keskitämme voimamme siihen, että Karjala ja karjalaisuus säilyvät elävänä keskellämme!

Vuoden 2024 toimintateema – Karjalaiset museot ja kokoelmat

Noin kahdellatoista Karjalan Liiton yhteydessä toimivalla seuralla tai säätiöllä on museokokoelma. Oma, itse ylläpidettävä museo on kahdeksalla seuralla tai säätiöllä. Hienoimmat museot vastaavat näyttelyiden ja kokoemien järjestämisen osalta lähestulkoon ammattimaista paikallismuseota. Se on mahtava saavutus täysin vapaaehtoispohjalta toteutettuna. Lopuilla kokoelma on lahjoitettu paikalliseen museoon, jonka kanssa on tehty yhteistyötä näyttelyiden ja kokoelmien suhteen.

Lisäksi ympäri Suomen on museoita, jotka tuovat esille karjalaisuutta omien kokoelmiensa tai teemojensa kautta. Lisäksi Karjalan Liitto on yhdessä jäsenseurojensa ja säätiöidensä kanssa edistänyt jo kohta kahden vuoden ajan hanketta nimeltä Karjalainen kulttuuriperintö verkkoon, jonka ajatuksena on tuoda näitä merkittäviä karjalaisia aineistoja verkon kautta kaikkien kiinnostuneiden ulottuville.

Museoiden kokoelmat koostuvat pääosin evakuointipaikkakunnilta tuoduista esineistä ja valokuvista. Mukana on esineitä, joiden tarina koskettaa. Museonäyttelyn avulla kävijä pääsee lähelle niitä tunnelmia, joissa evakkoon lähdön aikana oltiin.

Korostamme teemavuoden aikana museoiden ja museokokoelmien merkitystä osana karjalaista kulttuuriperintöä. Nostamme esille museoita seuratoiminnan, matkailun ja karjalaisen kulttuuriperinnön näkökulmasta. Teemavuotta voidaan Liiton ja jäsenseurojen tasolla ilmentää, lehtijuttujen, verkkonäyttelyiden ja museovierailujen kautta.

Tutustu Karjala-museoihin >>

Karjalan Liiton vuoden 2023 teema: Visuaaliset taiteet osana karjalaista kulttuuriperintöä

Taide on olennainen osa karjalaista kulttuuriperintöä. Sen lisäksi, että Karjalassa on kasvanut taiteilijoita, on seutu inspiroinut monia karjalaisjuurisia nykytaiteilijoita. Karjalaisten panos Suomen paikkakuntien ja museoiden taidekokoelmiin, muistomerkkeihin, muotoiluun ja arkkitehtuuriin toisen maailmansodan jälkeen on mittava.

Karjalan Liiton teemavuosi 2023 kattaa niin perinteisen kuvataiteen kuin nyky- ja ITE-taiteen sekä kuvanveiston, arkkitehtuurin ja muotoilun. Teemavuoden ideana on kannustaa tekemään tunnetuksi ja kokemaan tätä kaikkea, myös vähemmän tunnettua meille merkityksellistä taidetta.

Tapoja nivoa liiton teemavuosi seuran toimintaan voivat olla vaikka taideteos- tai kokoelma-esittelyn, näyttelyn, kävelykierroksen, taiteilijatapaamisen, seminaarien tai kilpailujen järjestäminen. Voisiko yhdistys esimerkiksi järjestää karjalaisuutta käsittelevän kuvataidepajan jonkun nykytaiteilijan opastuksella? Vain mielikuvitus on rajana.

Karjalalla on oma, erityinen historiansa idän ja lännen välissä. Äänisen rannalta löydetty kalliomaalaus kertoo elämästä kivikauden Karjalassa. Viikinkiajan esinelöydöt paljastavat muinaiset muotoilu- ja korusuunnittelutaidot.

Pähkinäsaaren rauhan raja vuonna 1323 jakoi Karjalan kahtia sekä alueellisesti, että uskonnollisesti. Kirkkotaidetta edustavat esimerkiksi ikonit, joita on ortodoksissa karjalaiskodeissa edelleen tänä päivänä.

Karjala tuli kuvataiteilijoiden innoituksen lähteeksi voimakkaimmin 1850-luvulta lähtien. Kiinnostusta kasvattivat Karjalassa vaeltaneet kansa- ja kielitieteilijät sekä runonkerääjät. Elias Lönnrotin elämäntyö ja erityisesti Kalevalan ilmestyminen muokkasivat maaperää kansallisuusaatteelle ja kannustivat etsimään suomalaisuuden juuria Karjalasta myös kuvataiteen keinoin.

Karelianismin synty

Kalevalan ja kansanrunouden herättämä innostus sai aikaan karelianismiksi kutsutun ilmiön. Se löysi tiensä myös kuvataiteen pariin. Akseli Gallen-Kallela (1865–1931) saavutti vuonna 1891 voiton kuvituskilpailussa, joka järjestettiin Kalevalan kansalliseepoksen kuvittamisesta.

Gallen-Kallela kävi Kuhmossa ja Vienan Karjalassa häämatkallaan. Vuosikausia tekeillä olleen Aino-triptyykin toinen versio syntyi siellä karjalaistyylisine puuleikkauskehyksineen. Teoksessa Mary-vaimo poseeraa Aino-neitona ja kuhmolainen Rimmin Uljaska muhkeapartaisena Väinämöisenä. Teoksen myötä Gallen-Kallela teki läpimurtonsa kansanrunouden kuvaajana ja antoi karelianismin aatteelle kuvataiteessa ratkaisevan sysäyksen.

Suomen taiteen kultakausi sai vaikutteita Karjalasta

Suomen taiteen kultakauden kuuluisista taiteilijoista myös muun muassa Pekka Halonen (1865–1933) maalasi ja patikoi useina kesinä Laatokan rannoilla. Hänen maalauksensa Neiet niemien nenissä syntyi säveltäjä Jean Sibeliuksen kuorosävellyksen Väinämöisen venematka innoittamana. Maalaus sai puolestaan runoilija Eino Leinon kirjoittamaan Kivesjärveläiset-runokokoelman.

Karjalan luonto toimi Suomen taiteen kultakaudella monien mestarien inspiraation lähteenä. Fanny Churberg (1845–1892) eläytyi voimakkaasti Etelä- ja Laatokan Karjalan maisemiin. Eero Järnefelt (1863–1937) lumoutui Kolin jylhyydestä. Koli oli myös yksi Pekka Halosen maalausten aiheista. Tyko Sallisen (1879–1955) ensimmäinen vaimo Helmi Lydia Vartiainen oli kotoisin Sortavalan Riekkalansaaresta.

Viipuri kuvataiteen kehtona

Viipuri on toiminut karjalaisen kuvataiteen merkittävänä keskuksena. Viipurin Taiteenystävät -seura perusti kaupunkiin piirustuskoulun vuonna 1891. Opinahjo on kasvattanut runsaasti tunnettuja kuvataiteilijoita, kuten Hugo Simberg (1873–1917), Väinö Kunnas (1896–1929), Gösta Diehl (1899–1964) ja Olli Miettinen (1899–1969).

Viipurilaiset taiteilijat seurasivat valppaasti Euroopan taidevirtauksia ja omaksuivat kansainvälisiä tyylivaikutuksia. Merkittävän panoksensa Suomen taidehistoriaan ovat antaneet monet Viipurissa syntyneet modernistit, esimerkiksi Väinö Kamppuri (1891–1972), Väinö Kunnas (1896–1929), Gösta Diehl (1899–1964), Olli Miettinen (1899–1969) ja Sam Vanni (1908–1992).

Karjalaista kuvataidetta lähellämme

Sota karkotti taiteilijat Viipurista, mutta ei kyennyt lamauttamaan Viipurin Taiteilijaseuraa, joka jatkoi vuodesta 1945 lähtien toimintaansa Helsingissä. Kunnianosoituksena menetetylle kotikaupungilleen maalasi Unto Pusa (1913–1973) nykyisin Lappeenrannan kaupungin kokoelmiin kuuluvan teoksensa Sellane ol’ Viipuri (1971). Viipurin taidemuseon kokoelmia on Lappeenrannan taidemuseon lisäksi myös Lahden taidemuseon ja Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmissa.

Viipurin maalaiskunnassa syntyneen kuvanveistäjän Olavi Lanun (1925–2015) veistoksia voi puolestaan kokea keskellä kaupunkipuistoa Lahdessa. Kuvanveistäjä Alpo Sailon (1877–1955) ideoima Kalevalatalo on pian koettavissa virtuaalitodellisuutena.

Nykytaiteilijoista myös Nanna Sudella tai Heli Hiltusella on tiettävästi juuria Karjalassa esimerkkeinä monien muiden joukossa.

Vuoden 2022 toimintateema: Karjala ja karjalaisuus tutkimuskohteena

Karjalaa ja karjalaisuutta on tutkittu paljon, mutta siihen kohdistuu edelleen paljon kiinnostusta tutkijoiden suunnalta. Karjala-tutkimus voi hyvin, mutta myös lisää tutkimusta toivotaan. Viime vuosina tutkimuksessa on uskallettu tarttua myös uusiin näkökulmiin, kuten verkkoon siirtynyt muistelu, Karjalassa asuneiden vähemmistöjen kokemukset sekä yhä vahvemmat ylirajaiset tarkastelunäkökulmat eli yhteistyö venäläisten tutkijoiden kanssa.

Teeman yhtenä keskeisenä tehtävänä on Karjalaan ja karjalaisuuteen liittyvän keskustelun ja tutkimuksen herätteleminen sekä syötteiden antaminen vähemmän tutkittuihin aiheisiin liittyen. Tarkoituksena on myös rakentaa Karjala-asiantuntijoiden verkostoa ja luoda siten laajempaa keskusteluyhteyttä.

Akateemisen tutkimuksen ohella tulee tehdä entistä näkyvämmäksi myös se seura- ja säätiötason työ, jota on tehty tiedonkeruun, julkaisutoiminnan ja tutkimuksen suhteen.

Tutkimusta pyritään tukemaan myös aineistojen paremmalla löydettävyydellä ja käytettävyydellä, joka on Liiton verkkoarkisto-hankkeen tavoitteena.

Vuoden 2021 toimintateema: Karjalainen identiteetti

Yleensä identiteettiin liitetään tietoisuus oman persoonan rakennuspuista, muun muassa omista juurista ja siitä, miten ilmentää kulttuuriperintöään ja taustaansa.

Karjalainen identiteetti koskettaa kaikkia, joilla on yhteyksiä karjalaisiin. Identiteettiä voidaan tarkastella useista eri näkökulmista ja sillä on erilaisia ilmenemismuotoja tunnetasolla ja toimintana.

Toimintateema mahdollistaa innostavia identiteetin käsittelytapoja ja tuo esille eri-ikäisten ja erilaisten karjalaisten identiteettikäsityksiä. Karjalainen identiteetti -teema vahvistaa myös yhteisöllisyyttämme ja tukee liiton strategian toteutusta.  
Uudistuva Karjalan Liitto on liiton tulevaisuusstrategia. Se on yhteinen sopimus siitä, miten liitossa aiotaan kolmen vuoden aikana uudistaa toimintaa ja miten se yhdessä tehden saavutetaan.
Vastuu karjalaisuuden elinvoimaisuuden säilymisestä on meillä jokaisella.
On ilo edistää yhdessä karjalaisuutta ja karjalaista kulttuuria!
Missio on, että pidetään yllä ja edistetään karjalaisuutta Suomessa, sekä ollaan vuorovaikutuksessa Karjalan alueeseen. Visiona on, että tulevaisuudessa liitto on merkittävin toimija karjalaisuuden edistäjänä.

Karjalan Liiton arvot ovat karjalaisuus, yhteisöllisyys ja elämänmyönteisyys.

Toiminnan painopistealueita ovat:
1. Juuremme ja kulttuurimme ovat keskiössä.
2. Jäsenhuoltomme on hallinnassa.
3. Taloutemme on turvattu.
4. Jatkuvuutemme on varmalla pohjalla.

 

Aiemmat teemat:

Vuoden 2020 teema: Karjalan Liitto 80 vuotta

Vuoden 2019 teema: Karjalan lapset ja nuoret

Vuonna 2019 Karjalan Liiton teema on Karjalan lapset ja nuoret. Teemalla tuodaan esille lasten ja nuorten toiminnan karjalaista perintöä, ja teema huomioidaan seurojen ja piirien erilaisissa tapahtumissa. Karjalan Liitto tarjoaa jäsenseuroille materiaalia, ohjeistusta ja malleja seurakohtaisten tai piireissä käynnistettävien Karjala-kerhojen toimintaan. Pitäjä- ja sukuseuroissa Karjala-kerho voi tarkoittaa vuosittaisen kokoontumisen yhteydessä järjestettävää lastentoimintaa, juhlissa voi leikkiä perinteisiä karjalaisia leikkejä tai pelata vanhoja pelejä, kuten kyykkää. Näin Karjalan perintö ja kulttuurimme rikkaus tulee esille jäsenyhdistysten järjestämissä tapahtumissa eri puolilla Suomea. Lasten ja nuorten näkökulma otetaan huomioon muun muassa Kalevalan ja karjalaisuuden päivän juhlissa sekä ekumeenisilla hengellisillä päivillä Tampereella.
Karjalaisilla kesäjuhlilla on paljon toimintaa lapsille ja nuorille. Piirakkakisoissa on omat sarjansa eri-ikäisille lapsille. Urheilukisoissa juostaan nuorten maili ja perheen nuorimmilla on mahdollisuus harjoitella kyykän lyöntiä. Lisäksi lapsille on työpajoja, joissa voi kokeilla erilaisia kädentaitoja. Myös kesäjuhlien ohjelmistossa esiintyy lapsia ja nuoria.

Vinkkejä lasten ja nuorten toimintaan

Hyviä lasten ja nuorten toiminnan käytäntöjä ovat esimerkiksi seurojen piirakkamestareiden järjestämät piirakkakurssit päiväkodeissa, peruskouluissa, lukioissa ja kansalaisopistoissa sekä kyykän opettaminen lapsille. Näitä kannustetaan toteuttamaan kaikissa piireissä.

Karjala-kerho-materiaalia

Aineistoja

Yhdistyksiä kehotetaan tarjoamaan aktiivisesti yhteistyötä kouluille. Koska talvisodan alkamisesta tulee kuluneeksi 80 vuotta, asia on ajankohtainen historian opetuksessa. Jäsenemme ovat asiantuntijoita kertomaan talvisodasta. Tähän sopii aineistoksi Karjalan Liiton tuottama diasarja Karjalaisevakkojen matkassa 1939-1945 osoitteessa:
www.slideshare.net/karjalanliitto/karjalaisevakkojen-matkassa
sekä Juuret Karjalassa -diat osoitteessa:
www.slideshare.net/karjalanliitto/juuret-karjalassa

 

Karjalan Liiton kolmivuotisteema 2017-2020:

Karjalan perintö

Liittokokous kokoontui keväällä 2017 päättämään toiminnan ja talouden päälinjoista tuleville kolmelle vuodelle.  Liittokokouskauden  teemana on Karjalan perintö.

Teeman avulla tuodaan esille Karjalan merkitystä suomalaisuuden rakentamisessa 1800-luvulla sekä karjalaisten ja Karjalan panosta Suomen itsenäistyessä ja viime sotien aikaan itsenäisyydestä taisteltaessa.
Karjalaiset järjestöt ovat aktiivisia oman kulttuurin uudistajia ja esillä pitäjiä, ne julkaisevat painettuja lehtiä, käyvät aktiivisesti keskustelua sosiaalisessa mediassa, toimittavat ja julkaisevat jäsenille tärkeän karjalaisen historian kirjoja ja tuotteita.
Järjestämissään tilaisuuksissa liiton jäsenet tuovat esille monipuolista Karjalan ja karjalaisuuden perintöä. Tätä edustavat esimerkiksi karjalainen ruokaperinne, kansanrunous ja karjalainen itkuperinne sekä vahva karjalainen lauluperinne.
Karjalan perintö siirretään tuleville sukupolville sekä kirjallisuutta julkaisten, kuten lukuisat vuosittain julkaistavat pitäjä- tai kyläkirjat, että tallentamalla tietoa sähköisesti levitettäväksi. Yhteistyö kirjastojen kanssa eri puolilla Suomea on vilkasta.

Vuoden 2017 teema: Suomen itsenäisyys ja Karjala

Suomen itsenäisyyden juhlavuonna vuositeema karjalaisessa toiminnassa oli Suomen itsenäisyys ja Karjala. Teema näkyi erityisesti Karjalaisilla kesäjuhlilla Jyväskylässä.

Vuoden 2018 teema: Karjalan luonto ja ympäristö

Karjalan luonto ja  ympäristö ovat esillä liiton ja jäsenyhteisöjen toiminnassa ympäri vuoden näyttelyin, luennoin, seminaarein, matkoin jne.