Blogi

Vuonna 2025 tehtiin karjalan kielen elvyttämisessä suuria harppauksia. Keväällä julkaistiin kauan odotettu karjalan kielen elvytysohjelma, minkä myötä karjalankielisen yhteisön jäsenet kertyivät yhteen ideoimaan kielen asemaa kohentavia toimia. Myös karjalankielinen taide herätti lisäsi tietoutta suomenkielisien keskuudessa. Tästä hyvä esimerkki on Riko Saatsin Yönistujat-romaani, joka oli Finlandia-ehdokkaana ja valittiin lopulta yleisön suosikiksi.

Kaiken kaikkiaan karjalan kieli on hienoisessa muutoksessa, ja sen tilanne kehittyy nopeasti. Karjalasta keskustellaan, karjalaksi julkaistaan paljon, esimerkiksi dekkareita, ja kieli saa uusia puhujia etenkin aikuisopiskelijoista. Kieliyhteisön jäsenten aktiivisuutta ja intoa on ilo seurata. Nyt on syytä toivoa, että kieliyhteisön ponnistuksiin vastataan ja että myös karjalan kielen valtiollinen, rakenteellinen tuki lähtee kehittymään. Tässäkin suhteessa on otettu yksi tärkeä kehitysaskel, sillä tammikuussa 2026 aloitti Kotuksessa toimintansa karjalan oma kielilautakunta. Lautakunta antaa karjalan kieltä ja sen käyttöä koskevia periaatteellisia suosituksia ja toimii tiiviissä yhteisössä Itä-Suomen yliopiston kanssa, joka vastaa jatkossakin käytännön kielityöstä.

Työ karjalan elvyttämiseksi tietenkin jatkuu, ja elvytysohjelmassa ehdotetut kielen elpymiseksi tarpeelliset toimet vaativat tuekseen poliittisia päätöksiä. Nyt on kuitenkin hyvä hetki pysähtyä juhlistamaan tuoreimpia kehitysaskeleita – ilman sinnikkäitä kieliaktivisteja ei olisi myöskään karjalan kielen elvytysohjelmaa tai lautakuntaa.

Niko Tynnyrinen
Yliopisto-opettaja, Itä-Suomen yliopisto

Karjalan kielen komissii zavodiu ruavon, da karjalankielizet kačotah tulieh aigah

Vuvvennu 2025 otettih karjalan kielen elvytändäs suurii harpavuksii. Keviäl jullattih jo kodvan vuotettu karjalan kielen elvytysprogrammu, min jälgeh karjalankielizen yhtehistön ozanottajat kerävyttih yhteh planiiruimah kielen azemua kohendajii ruadoloi. Ližäkse karjalankieline taido ližäi tiedožuttu suomenkielizien keskes. Hyvä ezimerki täs on Riko Suačin Yönistujat-romuanu, kudai oli Finlandia-palkindon ehoitetunnu da lopuškal vallittih kilvas rahvahan armahakse kniigakse.

Kaikkiedah karjalan kieli on hil’l’akkazes muutokses, da sen tilandeh kehittyy ravieh. Karjalah näh paistah, karjalakse jullatah kaikenualastu materjualua, ezimerkikse dekkuloi, da kieli suau uuzii pagizijoi enne kaikkie ruavahis opastujis. Kieliyhtehistön ozanottajien aktiivižuttu da energiedy on ilo sebrata. Nygöi maksau toivuo, gu kieliyhtehistön ponnistuksih vastatah da gu karjalan kielen valdivolline, rakendehelline tugi rubieu kehittymäh. Täsgi kontekstas on otettu yksi tärgei askel oigieh čurah päi, sendäh gu pakkaskuul 2026 zavodi Kotukses omassah ruavon karjalan oma kielikomissii. Komissii andau karjalan kieldy da sen käytändiä koskijua principallistu kehoitustu da sen tärgienny ruadopartn’orannu on Päivännouzu-Suomen yliopisto, kudai iellehgi kaččelou käytändön kieliruaduo.

Ruado karjalan elvyttämizekse tiettäväine jatkuu, da elvytysprogrammas ehoitetut karjalan kielen elbymizekse tarbehellizet toimet vuajitah iččeh tuvekse poliitiekallistu piätösty. Nygöi on yksikai hyvä seizattuo pruaznuimah uvvembii kehitysaskelii – ilmai lujatahtozii kieliaktivistoi ei olis karjalan kielen elvytysprogrammua eigo ni kielikomissiedu.

Karjalan kielen lautakunta >>