Karjalan Liiton valtakunnallinen talvisodan syttymisen muistotilaisuus pidetään Lappeenrannassa sunnuntaina 30.11.2025.

Ohjelma:

Klo 10.00 Jumalanpalvelus, Lappeen Marian kirkko, Valtakatu 35, 53100 Lappeenranta
Liturgina Mika Lehtola, saarna piispa emeritus Seppo Häkkinen, kanttori Antti Taipale.
Palveluksen lopuksi seppelpartion lähettäminen Kirkkokadun kautta Äiti Karjala -patsaalle, missä seppeleen lasku ja Lappeenrannan Karjala-kuoron laulajia esittää: ”Laps olen Karjalan”. 

Lappeen seurakunta tarjoaa kirkossa kirkkokahvit.

Klo 11.30-13.00 Kahvitilaisuus Lappeenrannan Musiikkiopistolla, Koulukatu 36, Lappeenranta
Kantelemusiikkiesitys noin klo 12.30 alkaen.

Klo 13.00 Talvisodan syttymisen muistotilaisuus Lappeenrannan Musiikkiopistolla
Tilaisuuden avaa Karjalan Liiton Etelä-Karjalan piirin puheenjohtaja Erkki Suuronen. Karjalan Liiton puheenjohtaja Martti Talja, Lappeenrannan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Jari Iskanius, Maasotakoulun johtaja eversti Janne Mäkitalo sekä Kaakkois-Suomen rajavartiosto tuovat tervehdykset tilaisuuteen.

Juhlapuheen pitää maakuntajohtaja Satu Sikanen. Piispa emeritus Seppo Häkkinen kertoo esitelmässään hautausmaiden monista tehtävistä.

Tilaisuuden musiikista vastaavat sopraano Marika Hölttä ja MPK Kaakkois-Suomen soittokunta johtajanaan Riku Huhtasalo.

Tapahtuma päättyy noin kello 14.30.

Vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!

Järjestäjinä Karjalan Liiton hengellinen toimikunta ja Karjalan Liiton Etelä-Karjalan piiri.

Talvisota syttyi 30.11.1939 ja kesti 105 päivää. Talvisodan seurauksena Suomi menetti Karjalankannaksen ja Laatokan Karjalan. Yli 400 000 karjalaista joutui jättämään kotinsa ja heidät asutettiin muualle Suomeen uuden rajan länsipuolelle.

Lappeen Marian kirkko Lappeenrannassa. Kuva: Lappeenrannan seurakunta.

Lappeen Marian kirkko. Kuva: Lappeerannan seurakunta.

Muistomerkki Äiti-Karjala, Kauko Räsänen, 1993. Kuva: Visit Lappeenranta.

Lappeenrannan keskuspuiston ja sankarihautausmaan kaupungintalon puoleiselle sivulle pystytettiin Äiti-Karjala veistos vuonna 1993. Ympäröivään mustaan kivimuuriin on hakattu n. 5500:n Karjalaan jääneiden tai kadonneiden sankarivainajien kotikunnat, nimet ja elinajat. Massiivisella mustalla muurilla on pituutta 70 metriä. Monumentin kokonaissuunnittelusta vastasi arkkitehti Jaakko Merenmies, kivitöistä Vientikivi Oy. Monumenttikokonaisuuden keskeisessä hahmossa äiti kannattelee kuollutta poikaansa.