Näyttelyssä 8.4.-4.5. kokemuksiaan ja muistojaan jakavat Paimioon päätyneet Karjalan evakot sekä ukrainalaistaustaiset paimiolaisnuoret. Näyttely kulkee siis kahdella aikatasolla, 1940- ja 1950-luvulla sekä lähimenneisyydessä 2020-luvulla. Yhteistä näille ajoille on, että sodan jalkoihin ovat päätyneet lapset ja nuoret. Uutta elämää on alettu rakentamaan Paimioon, vaikka koti-ikävä painaisi.

Näiden tapahtumien välillä on kulunut 80 vuotta, mutta sotaan liittyvät kokemukset ovat monin tavoin samankaltaisia. Toisen maailmansodan seurauksena Suomi joutui luovuttamaan pääosan Karjalastaan. Maan eri puolille asutettiin noin 407 000 Suomen karjalaista. Paimioon päätyi väkeä erityisesti Johanneksesta, mutta myös muun muassa Koivistolta, Kuolemanjärveltä, Kurkijoelta, Muolaasta, Uudeltakirkolta ja Viipurista.

Tänä päivänä lähes joka toisella paimiolaisella on karjalaisjuuria. Paimion Karjalaseura vaalii karjalaista kulttuuriperintöä. Evakkoaikoja ei ole enää monia muistelemassa, mutta voimme ylläpitää ylisukupolvista muistitietoa ja iloita elävästä karjalaisesta kulttuurista.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan noin 80 000 ukrainalaista on tullut Suomeen. Osa on palannut Ukrainaan tai muuttanut muualle Eurooppaan. Ukrainalaisista on tulossa yksi Suomen suurimmista vähemmistöistä. Yhdistyksiä on perustettu. Esimerkiksi Suomen Ukrainalaiset ry tuo yhteen Suomessa asuvia ukrainalaisia. Yhdistyksen lasten musiikki- ja tanssikerhossa ”Pikku artistit” käy monia Paimiossa asuvia ukrainalaislapsia.

Paimiossa vapaaehtoiset ovat tehneet paljon töitä ukrainalaisten hätäavuksi ja kotiutumisen tueksi. Aiemmin vaate-, tarvike- ja ruoka-apua jakaneella Ukraina-putiikilla kokoontuvat nyt ukrainalaistaustaiset paimiolaiset itse.

Näyttelyn ovat tuottaneet: Paimion Karjalaseura, ukrainalaistaustaiset paimiolaiset nuoret ja Vistan koulun 8-luokan historian vapaaehtoisen kurssin oppilaat.

Näyttely on avoinna arkisin klo 10-18 Karjalatalolla 8.4.-4.5.2026 , Käpylänkuja 1, Helsinki. Vapaa pääsy.