6.12.2025
Sotiemme veteraanit, arvoisa professori emerita, kunniapuheenjohtaja, kunniajäsenet, hyvät karjalaiset!
Toivotan teidät lämpimästi tervetulleiksi juhlimaan Suomen itsenäisyyden 108. vuosipäivää. Me karjalaiset olemme kokoontuneet tähän perinteiseen juhlaan Karjala-talolle jo 52 kertaa, talon vihkimisestä lähtien vuodesta 1974.
Tänään on kulunut 86 vuotta, kun Isänmaamme joutui tahtomattaan vanhan vihollisen julman hyökkäyksen kohteeksi. Oma sukuni joutui jättämään kotinsa Vuoksenrannassa näinä päivinä vuonna 1939. Rajan läheisyydessä oli jouduttu lähtemään kiireellä heti hyökkäyksen alettua. Suomalaisia jäi neuvostosotilaiden vangiksi noin 2 000 etenkin Raja-Karjalassa.
Itsenäisyytemme ensivuosikymmeninä rinnakkaiselo itänaapurin kanssa oli vaikeaa, vaikka Neuvosto-Venäjän bolsevikkihallitus oli hyväksynyt Suomen itsenäisyysjulistuksen 31.12.1917. Samat voimat olivat 10 kuukautta myöhemmin kiihottamassa osaa kansastamme nousemaan laillista esivaltaa vastaan. Syttyi reilu kolme kuukautta kestänyt sisällissotamme. Tarton rauhassa 14. pnä lokakuuta 1920 määriteltiin itärajamme kulku, molemmat osapuolet sitoutuivat sopimukseen joustaen tavoitteistaan. Suomi ja Neuvostoliitto sopivat lisäksi hyökkäämättömyyssopimuksen vuonna 1932.
Saksan ja Neuvostoliiton etupiirijako 23. pnä elokuuta 1939 ns. Molotov-Ribbentrop-sopimuksella oli tuolloista suurvaltapolitiikkaa, jossa pieniä valtioita ei kuultu. Saksan hyökkäys Puolaan käynnistyi viikkoa myöhemmin, oma talvisotamme reilua kolmea kuukautta myöhemmin 30.11.1939. Jaltan konferenssissa helmikuussa 1945 Krimillä silloiset suurvallat sopivat etupiirijaosta Euroopassa. Tänä päivänä Venäjä tavoittelee vastaavaa sopimusta Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa meitä pieniä kuulematta. Ukrainan toinen itsenäisyys on vaakalaudalla.
Suomi kuului vuonna 1939 Neuvosto-Venäjän etupiiriin. Talvisodan hyökkääjä joutui pettymään, yhdentyneenä kansana torjuimme ylivoimaisen vihollisen. Talvisodan 105 päivää ratkaisivat Suomen itsemääräämisoikeuden säilymisen. Jatkosotaan olimme paremmin varustautuneita. Isänmaan puolustajien uhri talvi-, jatko- ja Lapin sodissa oli yhteensä 94 000 kaatunutta isää, veljeä ja poikaa sekä 1 000 kaatunutta äitiä, tytärtä ja sisarta. Pysyviä vammoja sai 200 000 sotilasta. Kiitos veteraanit mittaamattoman arvokkaasta uhristanne Isänmaan pelastamiseksi.
Sotiemme 1939–1945 veteraaneja on enää keskuudessamme reilu 1000 ja heidän puolisojaan vajaa 4 000. Keski-ikänne on lähes 100 vuotta. Nuorin sotaan kokonaisuudessaan määrätty ikäluokka vuonna 1925 syntyneet täyttävät 100 vuotta.
Meille karjalaisille sodat merkitsivät luopumista sukujemme ikiaikaisista asuinsijoista. 407 000 karjalaista joutui jättämään pysyvästi esivanhempiensa ja oman työnsä tuloksen viholliselle. Suomi otti meidät karjalaiset vastaan hyvin, vaikka etenkin rajakarjalainen väestö joutui kokemaan vieroksuntaa, jota eri asteisena esiintyi karjalaisväestöä kohtaan osana asettautumista uusille asuinpaikoille.
Karjalan Liiton ansiokkaalla toiminnalla karjalaisevakkojen asuttamis- ja korvauskysymyksissä saavutettiin myös muita väestöryhmiä tyydyttävät ratkaisut. Nämä takasivat itsenäisyyden säilymisen myös sodan jälkeisinä vaaran vuosina.
Meidän karjalaisten kaipuu kotiseudullemme on ikuinen. Hiljentyen muistamme esipolviemme luoksepääsemättömiä viimeisiä leposijoja. Pystyttämämme muistomerkit sankarihautausmaillamme ja esipolviemme haudoilla ovat olleet 30 vuoden ajan kunnianosoituksemme Teille Karjalan rakentajat ja puolustajat. Noista sankarivainajiemme ja siviiliemme muistomerkeistä on neljännes tuhottu.
Nostimme kaikkien maamme pysyvästi ja väliaikaisesti evakuoitujen alueiden asukkaiden, yli 600 000 kanssaihmisemme kunniaksi ensimmäisen kerran Itsenäisen Suomen lipun salkoon kuluvan vuoden 20. pnä huhtikuuta, Karjalan Liiton perustamispäivänä. Tavoitteemme on virallistaa liputuspäivä. Liputuksella toivomme rauhan jatkuvan rajoillamme.
Yhteiskuntamme turvallisuusstrategia päivitettiin tämän vuoden tammikuussa valtioneuvoston periaatepäätöksellä. Turvallisuusstrategiassa kuvataan kokonaisturvallisuuden toimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. Turvallisuusstrategia on vahva turvaverkko, joka ylläpitää henkistä kestävyyttämme. Tulevaisuuden selviytymisen perusta on kansallinen yhtenäisyys kuten talvisodan syttyessä.
Suomen marsalkka Mannerheim totesi muistelmissaan:” Se opetus, minkä ennen kaikkea tahtoisin painaa tulevan sukupolven tietoisuuteen, on tämä. Eripuraisuus omissa riveissä iskee tuhoisammin kuin vihamiehen miekka ja sisäiset ristiriidat aukaisevat ovet ulkoa tulevalle tungettelijalle.”
Henkinen kriisinkestävyys on avainasemassa yhteiskuntamme selviytymisessä. Sotasukupolven arvot isänmaallisuus, lähimmäisen huomioonottaminen, oikeudenmukaisuus, periksiantamattomuus, rauhan säilyttäminen, uhrautuvaisuus, usko tulevaisuuteen ja velvollisuudentunto ovat tärkeitä tässäkin hetkessä.
Ylipäällikön päiväkäskyssä nro 1 13.3.2025 presidenttimme Aleksander Stubb lausui: ”Sotiemme sukupolvi taisteli itsenäisyytemme edestä. Sota repi nuoruuden unelmia, tuhosi koteja ja jätti moneen parantumattomia arpia. Noiden sankarillisten uhrausten ansiosta olemme nauttineet vuosikymmenien rauhasta”.
Evakkojen ja veteraanien kokemukset ovat osa samaa historiaa, koko sotasukupolvi osallistui ponnisteluihin. Yhteinen tietämyksemme menneisyyden tapahtumista ja henkinen kriisinkestävyys vahvistavat yhteiskuntamme kykyä selviytyä tulevaisuuden haasteista. Karjalan Liitto tekee yhteistyötä Tammenlehvän perinneliiton kanssa, jotta evakkojen muisto liitettäisiin osaksi maanpuolustusperinnettä. Viestiä evakkoperinteestämme tulee meidän viedä lapsille ja nuorille kouluissa ja harrastustoiminnassa. Meidän vanhempien ja isovanhempien tehtävä on kertoa perheidemme pienimmille tavoista, tapahtumista ja perinteestä pakkoluovutetussa Karjalassa. Näin karjalainen kulttuurimme siirtyy sukupolvelta toiselle. Tarvitsemme ihmiseltä ihmiselle viestin ohella myös karjalaisen kulttuurimme kertomisen uudistamista tässä hetkessä ja tulevaisuudessa sähköisin viestimin.
Toivotan teille kaikille hyvää itsenäisyyden 108 vuosipäivää! On hyvä elää vapaassa Isänmaassa!
Martti Talja
puheenjohtaja
Karjalan Liitto