Evakkojen päivän iltatilaisuudessa Ruovedellä palattiin juhannusaaton aattoon 1944

Evakkojen päivän iltatilaisuutta vietettiin Kauko-Pohjan Nuorisoseuran talolla 20.4.2026 klo 18 alkaen. Tapahtuman toteuttivat yhteistyössä Ruoveden Karjalaisseura ry, Kaukolan Pitäjäseura ry, Kauko-Pohjan Nuorisoseura ry ja Kaukolaisten Säätiö.

Kauko-Pohjan Nuorisoseuran talo Ruovedellä Jäminkipohjassa. Kuva: Tuija Vuolio.

Tilaisuus oli avoin niin evakoille, evakkojen jälkipolville, paljasjalkaisille paikkakuntalaisille kuin muillekin asiasta kiinnostuneille. Evakkoja jälkipolvineen oli ainakin Sakkolasta ja Kaukolasta. Paikalla oli myös sellaisia, jotka olivat ensimmäistä kertaa mukana tällaisessa karjalaisten järjestämässä tilaisuudessa. Se oli mukava kuulla. Yleisöä oli paikalla noin 60.

YLEISÖN tervetulleiksi toivottivat Jouko Kapli ja Raimo Pusa. Tilaisuuden alussa oli Kauko-Pohjan Nuorisoseuran järjestämä kahvitarjoilu. Miksi tilaisuus sitten järjestettiin juuri Kauko-Pohjan Nuorisoseuran talolla? Syynä on talon historia; sen ovat yhteistyönä talkoilla rakentaneet Ruoveden Jäminkipohjaan asutetut kaukolalaiset ja paikalliset jäminkipohjalaiset. Siitä syntyi nimikin Kauko-Pohja.

Tapahtuma aloitettiin lyhyellä juonnolla, jonka jälkeen Kauko-Pohjan Nuorisoseura ry:n uusi puheenjohtaja Elina Salonen esitteli itsensä ja taustoitti Evakkojen liputuspäivää ja sen tarkoitusta. Tarjanteen seurakunnan terveiset toi pastori Mari Pääkkönen.

Yleisöä.

TAPAHTUMAN KOHOKOHTA oli kahden kaukolalaisen evakon, Kauko Silventoisen (s. 1939) ja Ahti Pölläsen (s. 1936), haastattelu. Kuulimme erittäin mielenkiintoiset kuvaukset ja muistelmat evakkoon lähdöstä juhannusaaton aattona 1944, evakkomatkasta, evakkoajoista ja koulunkäynnistä evakkovuosina, aina perheiden asettumisesta asumaan Ruovedelle 1946–1947. Yleisö esitti myös mielenkiintoisia kysymyksiä ja keskusteluakin syntyi niin evakossa olemisesta kuin siitäkin, miten kotinsa menettänyt siirtoväki pääsi uuden elämän alkuun. Puhuttiin kylmistä tiloista ja vuoden 1945 toisesta korvauslaista, jonka mukaan luovutetulle alueelle jäänyttä omaisuutta arvioitiin ja korvauksia maksettiin.

Kauko Silventoisen ja Ahti Pölläsen haastattelu.

HAASTATTELUJEN jälkeen Kaukolalais-sukujuurinen Merja Kaitajärvi esitti liikuttavan Evakon laulun tyttärensä Hiljan säestäessä kitaralla.  Haastateltaville kukat ojensi Elina Salonen, ja Jouko Kapli ojensi kukan Merja Kaitajärvelle.

Hilja ja Merja Kaitajärvi.

HAASTATTELU- JA KESKUSTELUTILAISUUDEN jälkeen yleisöllä oli mahdollista jäädä katsomaan Tommi Raution He jäivät -dokumenttielokuva (2017), joka kuvasi talvisotaan johtaneita tapahtumia ja sen kulun asiantuntijahaastatteluihin ja mm. Er.P 6 sotapäiväkirjaan ja sotilaan ja hänen vaimonsa väliseen kirjeenvaihtoon pohjautuen. Elokuva rakentui Keljan taisteluun osallistuneen Matti Toivo Pusan (s. 1906) vaimolleen Selmalle rintamalta lähetettyihin kirjeisiin. Kirjeiden löytymisestä ja papan sotataipaleesta muistelivat hänen lapsenlapsensa Anne-Maarit Pusa-Heittola ja Kyllikki Valkealahti. Elokuvassa haastateltiin Suomen historian professoria Maria Lähteenmäkeä sekä tietokirjailija ja toimittaja Reeta Paakkista. Kenttäpostijärjestelmästä kertoi Lasse Autio. Keljan muistomerkin suunnittelija Eero Pilviniemi haastatteli kolmea sotaveteraania August Viskaria, Teuvo Viskaria ja Viljo Pitkästä.

He jäivät -juliste.

Kello olikin jo reippaasti yli yhdeksän, kun elokuvahetki päättyi kuuluvien aplodien saattelemana. Meille tilaisuuden järjestäjille jäi tunne, että ensi vuonna pitää toteuttaa vastaava tilaisuus, mutta osittain uudistetulla ohjelmalla, esimerkiksi tuomalla mukana evakkokuormassa uudelle paikkakunnalle päätyneitä rakkaita esineitä. Ja Ruovedeltä löytyy onneksi vielä haastateltavia useammaksikin vuodeksi.

Teksti: Kyllikki Valkealahti

Valokuvat: Anne-Maarit Pusa-Heittola

He jäivät-juliste: Tommi Rautio