Aivan tarkkaa tietoa Beatan elämänvaiheista ei ole, mutta jossain vaiheessa hän siirtyi Viipuriin ja toimi siellä lääkäriperheen sisäkkönä ja taloudenhoitajana. Oletettavasti Viipurista Beata osti Kaiser-merkkisen käsinveivattavan ompelukoneen, jota hän lienee käyttänyt myös lääkäriperheen lasten vaatteiden korjaukseen. Saattaa olla myös niin, että lääkäriperhe osti tuon koneen Beatalle.

Beatan Kaiser-merkkinen ompelukone on valmistettu Saksassa 1900-luvun alkuvuosina, nykytermein kone on ns. matkamalli.

Beatalla oli läheiset suhteet veljensä tyttäreen Sylviin, jonka hän saikin houkuteltua 1930-luvun alkuvuosina Viipuriin samaan lääkäriperheeseen apulaiseksi. Sylvi ei kuitenkaan viihtynyt Viipurissa kuin hetken, liekö johtunut Johanneksesta?

Beatalla oli myös oma asunto eli mökki Lumivaaran Kumolassa Linnanvuoren kupeessa. Mökin paikka on Kumolan kyläkirjan liitteenä olevassa kartassa numerolla 179.  Sotien seurauksena Beatan tie vei jatkosodan jälkeen 1944 evakoksi Nivalaan, missä hän kuoli 1949.

Beatan ompelukoneen peri juuri Sylvi Rapo, jonka evakkovaihe päätyi mutkien kautta lopulta Vaasaan 1949.

Ompelukoneella oli evakkoperheen elämässä merkittävä rooli. Sillä Sylvi loihti sodanjälkeisenä pula-aikana itselleen mekkoja kuten myös korjasi miehensä Johanneksen sekä perheen viiden pojan, Kalevin, Joukon, Taiston, Sepon ja Karin, vaatteita 1940-1960-luvuilla. Ompelukone taisi pyörähtää vielä viimeksi 1980-1990-luvuilla verhojen ompelun merkeissä.       

Beata Rapon ompelukone on esillä Lumivaara-museossa Virtain Killinkoskella. Museolle ompelukoneen on lahjoittanut Sylvi Rapon poika Seppo Rapo.

Beata Rapo syntyi Jaakkiman Kumolan kylässä 31.7.1875, Kumolan kylä oli silloin yksi Jaakkiman kylistä. Lumivaara itsenäistyi omaksi kunnaksi vuoden 1923 alusta. Beata kuoli Nivalassa 23.12.1949 ja on hänet haudattu Nivalan hautausmaalle

Sylvi Rapo syntyi myös Jaakkiman Kumolan kylässä 31.8.1913 ja kuoli Vaasassa 27.07.1998, hänet on haudattu Kappelinmäen hautausmaalle.

Teksti ja kuva Seppo Rapo.