Heinolan Lyseonmäen koululla järjestettiin marraskuun alussa jo kolmas Käkisalmi-säätiön tukema perinnekurssi. Tänä vuonna kurssi oli suunnattu yhdeksännen luokan oppilaille osana historian opetusta. Kurssin suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi perinnetutkija FM Mikko Eronen Joensuusta. Perinnekurssin soveltuvuutta Lyseonmäen koulun opetusohjelmaan on kehitetty yhteistyössä historianopettajien Heikki Karvisen, Mira Sallisen ja Vesa Kotilaisen kanssa.

Perinnekurssiviikon aikana ysiluokkalaiset pääsivät sukeltamaan suomalaiseen ja kansainväliseen perinnemaailmaan Erosen vetämillä tunneilla. 

– Perinne ei ole vain menneisyyttä tai saunatonttuja, vaan osa arkipäivää ja identiteettiä. Se näkyy ruuissa, juhlapäivissä, kielellisissä tavoissa ja jopa peleissä ja elokuvissa, kertoo perinnekurssin vetäjä Mikko Eronen.

Perinnetutkija Mikko Eronen Heinolan Lyseonmäen koulun pihassa. Kuva: Kari Kaikkonen.

Haastatteluja ja kirjoitelmia

Yksi kurssin tärkeimmistä osista on haastatteluprojekti, jossa oppilaat keskustelevat vanhemman sukupolven kanssa heidän lapsuudestaan ja perinteistään.

– Kun mummo kertoo, ettei 1950-luvulla ollut televisiota tai sisävessaa, historia tulee eläväksi aivan eri tavalla kuin oppikirjasta. Samalla nuoret oivaltavat, että heidän omassa suvussaan voi olla juuria Karjalasta, Ruotsista tai Saksasta, Eronen kuvailee.

Oppilaat kirjoittivat haastattelujen pohjalta tekstejä omasta kulttuuritaustastaan. Tehtävien kautta he havaitsivat, että perinne elää yhä – myös digitaalisessa maailmassa.

Koululaisten kirjoitelmat arvioidaan osana opetusta, ja osa haastatteluista voidaan tallentaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon osaksi kansallista perinneaineistoa. Parhaat kuvaukset julkaistaan lukukauden aikana paikallisessa Itä-Häme-lehdessä, ja Käkisalmi-säätiö palkitsee kolme parasta kirjoittajaa perinnestipendillä.

Perinteet mukana pelikulttuurissa

– Meemeissä, pelikulttuurissa ja sosiaalisessa mediassa toistuvat samat vanhat symbolit ja tarinakaaret. Se on nykypäivän suullista perinnettä, Eronen toteaa.

Perinnekurssit ovat osoittaneet, että omien juurien tunteminen vahvistaa identiteettiä ja yhteisöllisyyttä. Ne kannustavat nuoria keskustelemaan kotona ja ymmärtämään, miten oma perheen historia liittyy osaksi laajempaa kulttuurista jatkumoa.

– Juuret eivät ole vain nimiä ja vuosilukuja. Oikealla historialla ei aina ole väliä, vaan sillä, miten muistot koetaan ja jaetaan. Kun tarinat kerrotaan eteenpäin, sukupuu saa ravinteita, Eronen muistuttaa.

Kurssin aikana nuoret vierailivat myös Käkisalmi-museossa, jossa he tutustuivat karjalaisiin perinteisiin ja Heinolan evakkojen historiaan. Museo-opastus ja arkistotyöskentely toivat oppilaille uuden näkökulman siihen, miten historia elää paikallisessa ympäristössä.
Museokäyntiin oli liitetty älypuhelimille toteutettu kilpailu, jossa testattiin koululaisten historiaosaamista.

– Yksi säätiön keskeisistä tavoitteista on kannustaa nuoria tutkimaan ja tallentamaan oman sukunsa ja yhteisönsä perinteitä. Historiaa voi tutkia myös nykyhetkessä tarkastelemalla omia juhlia, tapoja ja kieltä, kertoo Kari Kaikkonen Käkisalmi-säätiöstä.

– Haluamme lisätä ymmärrystä siitä, että monikulttuurisuus ei ole uusi ilmiö – suomalaisuuskin on rakentunut monista juurista. Kun nuori ymmärtää oman perheensä tarinan, hän osaa ymmärtää paremmin myös muiden kulttuurien edustajia ympärillään, Kaikkonen jatkaa.

Käkisalmi-säätiön yhdessä perinnetutkijan kanssa ideoimat kurssit ovat ainutlaatuisia. Tiettävästi Suomessa tämänkaltaista yhteistyötä ei ole yläkouluissa aiemmin toteutettu. Käkisalmi-säätiö aikoo jatkaa perinnekurssien järjestämistä Heinolan yläkoulussa, mikäli opetussuunnitelmat antavat siihen mahdollisuuden.

Lyseonmäen koulun opettajakunta on ottanut perinnekurssit hyvin vastaan, ja perinneteemoja on laajennettu historian ja äidinkielen opetuksen lisäksi myös kuvataiteen tunneille.

Perinnetutkija Mikko Eronen kannustaa kaikkia aloittamaan oman perheensä historian kartoittamisen. Usein perheen oma menneisyys nousee keskustelun aiheeksi vasta silloin, kun isovanhemmat ovat jo poissa.

Teksti: Kari Kaikkonen

Heinolan Lyseonmäen koululaisia vierailulla Käkisalmen museolla. Kuva: Kari Kaikkonen.

Juttu on lyhennelmä Karjalan Kunnaat 4/2025 -lehdessä julkaistusta jutusta.