Kurkijoen hovin päätilalle 1870-luvulla luotu maatalouskoulu oli toiseksi suurin maassamme esikuvanaan maan suurin ja vanhin maatalousoppilaitos Mustiala. Oppilaitos toimi Lopotissa Kurkijoen maanviljelyskoulun -nimellä vuosina 1874–1897, ylemmän maanviljelyskoulun nimellä vuosina 1897–1910 ja maamiesopiston nimellä vuosina 1910–1940. Kurkijoen maamiesopisto yhdistettiin Mustialan maamiesopistoon Moskovan rauhan jälkeen 1940, mistä lähtien Mustialassa on vaalittu Kurkijoen maatalousoppilaitoksen muistoa ja perinnettä.

Kurkijoen maatalousoppilaitokseen hakeuduttiin läntisemmästäkin Suomesta, mutta etenkin Viipurin läänistä. Valmistumisen jälkeen monen opiston käyneen uravalinnat johtivat eri puolelle Suomea, ja koulussa omaksutut opit hyödyttivät maamme maatalouselinkeinoaloja.  Kurkijoen opiston elämä oli kansainvälistä ja opetus korkeatasoista. Koulun opettajisto oli hankkinut osaamista ja verkostoja myös ulkomailla – moni opettajista oli kaksikielinen. Usein erityisesti saksan kielen taito hallittiin kotimaisten kielten lisäksi. Opisto oli tunnettu laadukkaista tuotteistaan. Muun muassa meijerituotteet voittivat lukuisia palkintoja. Voita vietiin jopa Tanskaan ja Isoon Britanniaan.

FT Aleksi Ahtola on tutkinut Kurkijoen maamiesopiston historiaa äskettäin ilmestyneessä tilaustyössään Idän Mustiala. Tietoteoksen julkistamista juhlittiin Karjalatalolla Helsingissä Kurkijoki-Seuran järjestämässä tilaisuudessa helmikuussa 2025.

Teksti: Outi Terentjeff, Kurkijoki-Seura ry, puheenjohtaja

Kurkijoen maamiesopiston kasvihuoneita. Kuvaaja: Mälkiä 1900–1940, Lappeenrannan museot.

Juttu on tiivistelmä Karjalan Kunnaat 2/2025 -julkaistusta jutusta. Karjalan Kunnaat -lehti postitetaan kotiosoitteeseen kaikille Karjalan Liiton jäsenseurojen jäsenille. Tietoa jäseneksi liittymisestä >>