Harrastuksena kansallispuvut ja käsityöt
17.06.2025 13:36
Eeva Maija Heikkilä o.s. Ihalainen valmisti ensimmäisen kansallispuvun vuonna 1978. Mieluinen harrastus periytyi hänen äidiltään, joka oli kotoisin Säkkijärveltä. Myös Vahvialasta kotoisin oleva isä oli taitava käsityön tekijä. Vanhemmat olivat syntyneet vuonna 1916.
Kauniit kansallispuvut viehättivät paljon, ja Eeva Maija aloitti kansallispukujen pukujen teon. Opettajina olivat kansalaisopiston opettajat Merja Kittelä, Marja Pihkala ja Sari Sallila.
Hänen tekemistään kansallispuvuista oli Iitin kansalaisopiston näyttelyssä tänä vuonna kaksi pukua, Laatokan Karjalan puku ja Seinäjoen naisten kansallispuku. Hän siirsi puvut kotinavetan vintille yksityisnäyttelyä varten toukokuussa 2025. Hänen tekemiään naisten pukuja oli näyttelyssä yhteensä 9 kpl, miesten pukuja 1 ja lasten pukuja 6. Lisäksi hän on tehnyt 2 fereesiä. Kansallispuku harrastus on vahvasti siirtynyt hänen tyttärelleen ja pojan tyttärelle, jotka ovatkin esiintyneet lukuisissa tapahtumissa pukeutuen näihin arvokkaisiin pukuihin.
Kansallispuku oli alun perin maalaisväestön 1700–1800 luvuilla käyttämä juhlapuku. Yksityisnäyttelyssä olevista puvuista Munsalan puku oli ainoa ostettu puku. Kun Ihalaisen perhe lähti evakkoon Vahvialan Tervajärveltä, niin muu perhe pääsi hevos- ja junakyydillä eteenpäin. Tytär Sylvi tuli lehmien kanssa jalan Luumäen asemalle asti. Tästä kiitollisena isä osti tyttärelle kansallispuvun, joka on näyttelyssä esillä oleva Munsalan puku. Se on tullut tädin perintönä Eeva Maija Heikkilälle.
Vanha Karjalan puku on ollut 1800 – 1900 lukujen taitteessa suosittu puku. Jotta puku on kansallispuku, sille on löydettävä historiasta esikuva. Tätä ei ole Vanha Karjala puvulle löytynyt, vaan se on ns. fantasiapuku. Eeva Maija Heikkilän isoäidilla oli 1900-luvun alussa tuo puku. Puku on kadonnut, mutta siitä on säilynyt valokuvia. Niiden perusteella ja innoittamana on tehty Vanha Karjalan puku.
Kansantanssi harrastus oli 1970–1990 luvuilla Etelä-Iitissä vilkasta. Lapsiryhmien pojilla oli Iitin puvut, tytöillä taas Vanha Karjala. Tyttöjen pukuja oli näyttelyssä 3, ja poikien 4 pukua eri kokoisina.
Lasten ryhmien jälkeen perustettiin myös aikuisten tanhuryhmä. Naisten puvuiksi valikoitui Tammelan puku, koska Vuorelmalla oli edullista Tammelan puvun hamekangasta. Omien pukujen lisäksi tehtiin pukuja talkoilla myös seuran käyttöön.
Kun lapsiryhmä muuttui nuorisoryhmäksi tyttöjen puvuiksi tuli Tammelan puku. Molemmissa puvuissa on Eeva Maija Heikkilän veljen käsintekemät korut. Poikien sekä miesten puku oli Iitin puku.
Karjalaisella naisella on oltava aito karjalainen puku. Näin syntyi Rautu-Sakkolan kokonaan käsityönä tehty puku rekkoa, reikäompeleita, nyytinkejä ja sorokkaa myöten. Parin vuoden päästä puku täydentyi sarkaviitalla, talviesiliinalla sekä luterilaisen naisen hunnulla. Käytettäessä aikuisen naisen kansallispukua pää oli aina peitetty Itä-Suomessa hunnulla, Länsi-Suomessa tykkimyssyllä.
Hunnun koko on hyvin erilainen eri puvuissa. Rautu-Sakkolan puvun huntu on 2 euron kolikon kokoinen.
Kansallipukujen tekeminen ja harrastus jatkui entisestään Eeva Maija Heikkilällä vuosina 2023–2025. Hänen omien sanojensa mukaan kansallispukujen teko lähtikin lapasesta! Tällöin valmistuivat tykkimyssyt Tammelan pukuihin ja täydellinen Iitin naisen puku. Kirpputorilta löydettyjen materiaalien pohjalta valmistui toinen Vanha Karjalan puku, Seinäjoen puku ja pojantyttärelle Tuuterin puku.
Pukujen lisäksi näyttelyssä oli esillä myös kansallispukuihin liittyviä sukkia, kenkiä, huiveja ja koreja.
Kyseisen harrastuksen lisäksi Eeva Maija Heikkilä on Vahviala-seuran ja Iitin Käsityöläisten hallituksen jäsen ja Artjärven Marttojen jäsen.
Teksti: Riitta Wallin
Kuvat ja kuvatekstit: Eeva Maija Heikkilä
Rautu-Sakkolan puku vasemmalla ja Tammelan puku oikealla.
Iitin miesten pukuja, tyttöjen Vanha-Karjala sekä naisten Seinäjoen puku.
Munsalan puku sekä Vanha-Karjala puku, edessä huiveja ja sukkia.
Rautu-Sakkolan puku.
Kansallispuvun naisten sukkia ja silkkihuivi.
Vasemmalta oikealle Tammelan 2 tykkimyssyä, Iitin tykkimyssy, Rautu-Sakkolan sorokka, Tuuterin puvun säppeli, Laatokan Karjalan säpsä, Rautu-Sakkolan huntu ja tyttöjen nauhoja.
Rautu-Sakkolan sarkaviitta Eeva Maija Heikkilän päällä.