.....

Karjala teki lähtemättömän vaikutuksen Suomen taiteen kultakauden mestareihin. Akseli Gallen-Kallela (vuodesta 1907)  maalasi elämänsä loppuun saakka karjalaisia fantasiahahmoja. Taiteilijan kuollessa yllättäen vuonna 1931 tekeillä oli Suur-Kalevala, kunnianosoitus vanhoille myyteille ja ikiaikaiselle katoavalle elämäntavalle. Hän ehti saada vain neljä runoa valmiiksi.

Hugo Simbergin tunnetuin viimeinen työ Iltaa kohti, joka on nähtävissä Ateneumissa, sijoittuu hänelle rakkaaseen Niemenlauttaan. Maalauksessa 93-vuotias Niclas Simberg kulkee Hugon parivuotiaan Tom-pojan kanssa illan edellä pitkin Niemenlautan rantaa. Laskeva aurinko punaa taivaanrantaa.

Hugo Simberg kuoli muutama vuosi maalauksen jälkeen kesällä 1917, vain 44-vuotiaana. Keltainen huvila purettiin 1930-luvulla ja Niemenlautan tila tuhoutui talvi- ja jatkosodan aikana. Ehkä pitkältä niemeltä voisi vielä löytää Hugo Simbergin ateljeen korkeat kulmakivet, mutta Venäjän puolelle ei ole nyt menemistä.

Akseli Gallen-Kallela sen enempää kuin Hugo Simbergkään ei ollut syntyisin Karjalasta, mutta karjalainen kulttuuri inspiroi molempia varhaisista vuosista kuolemaan saakka. He saivat elää riemullisia hetkiä kauniissa Karjalassa. Ja siksi karjalaisen kajahduksen voi kuulla heidän taiteessaan.

Teksti: Helena Ruuska

Tämä on lyhennelmä jutusta, joka on julkaistu Karjalan Kunnaat 2/2023 -lehdessä.
Koko juttu on luettavissa Karjalan Kunnaat -näköislehdestä >>

Hugo Simbergin teos: Iltaa kohti. Kuva: Kansallisgalleria Ateneumin taidemuseo