Uutiset

Joulujuhlaperinnettä elvytettiin Satakunnan piirissä 19.11.2017

19.11.2017 00:00

Karjalaseurojen Satakunnan piirin joulujuhlaa (pikkujoulu-) vietettiin aikaisemmin seurojen toimiessa järjestäjänä. Perinne katkesi vuonna 2011, kun halukkaita seuroja juhlan järjestäjäksi ei enää tahtonut löytyä. Piirin seuroissa oli kuitenkin edelleen jäseniä, jotka olivat halukkaita aloittamaan joulun odotuksen tai -ajan tällä perinteisellä tavalla. Kun muutama vuosi oli kulunut ilman karjalaisten yhteistä joulujuhlaa, alkoi keskustelu mahdollisuudesta tehdä asian suhteen jotain konkreettista. Piirin ohjelma- ja kulttuuritoimikunnan puheenjohtaja Brita-Helena Railola esitti hallitukselle joulujuhlan järjestämistä tällä kertaa piirin omana toimintana seurojen sijasta. Hallitus otti tietysti ilomielin esitykseen myönteisen kannan. Joulun alusaika on kuitenkin tapahtumia täynnä varsinkin tänä vuonna, kun Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi järjestetään itsenäisyyspäivän tuntumassa lukuisia juhlia. Niinpä juhlan järjestämiselle jouduttiin valitsemaan melko varhainen ajankohta (19.11.), mutta aloitetaanhan joulun juhlinta nykyisin yleisesti entistä aikaisemmin. Juhlan pääorganisaattoriksi lupautui Brita-Helena Railola.

Joulujuhlalle ei asetettu erityistä osanottajatavoitetta, koska edellisestä juhlasta oli kulunut aikaa jo useita vuosia. Kuitenkin noin 60 karjalaista ja karjalaisten ystävää kokoontui Porissa Viikkarin Valkamaan yhteiseen joulun ajan avaukseen. Tilaisuuden avasi piirin puheenjohtaja Jouko Perttu, joka muutaman pakollisen yhdistysasian esille tuonnin jälkeen lähestyi joulua Mauri Kunnaksen Koiramäen joulun teeman puitteissa, minkä jälkeen hän kaipasi paikalle ”enkeliä”, ja liihottelihan se enkeli kutsusta yleisön eteen. Brita-Helena Railola julisti enkelin ominaisuudessa joulun sanomaa Luukkaan evankeliumin vanhan käännöksen mukaan. Evankeliumin sanoma muistutti kuulijoita joulun vieton perimmäisestä sanomasta, Vapahtajan syntymästä. Tämä perustotuus tahtoo usein unohtua nykyisessä kaupallisessa joulussa ja joulun lapsi tulee usein heitetyksi pois pesuveden mukana.

Joulun sanomasta kertoi myös pastori Eeva-Liisa Virkkunen käyttäen johdatuksena kertomusta rakastetun joululaulun ”Jouluyö, juhlayö ( Stille Nacht, heilige Nacht)“ syntymään ja ensiesitykseen liittyvistä tapahtumista. Tapahtuman ohjelmaan sisältyi lisäksi yhteisesti laulettuja joululauluja, jotka säesti pianolla Kristian Nevalainen. Välissä hän soitti sooloesityksenä nokkahuilulla mm. Adolphe Adamin kuuluisan “Oi jouluyö“-sävelmän, joka erityisesti Jussi Björlingin esittämänä kuuluu joulun ajan tärkeimpiin sävelmiin.

Koska joulujuhla ei ole joulujuhla ilman joulupuuroa, nautittiin ohjelman välissä tietysti maukasta riisipuuroa rusinasopan kera. Kun jälkiruuaksi oli vielä tarjolla kahvi ja joulutorttu, ei mitään joulujuhlaan liittyvää elementtiä jäänyt puuttumaan. Paitsi että vielä oli suorittamatta arpajaiset, tärkeä ja odotettu ohjelmanumero, jossa juhlan osanottajien mukanaan tuomat arpajaispalkinnot vaihtoivat omistajaa.

Runsas kaksituntinen kului nopeasti ja oli päätössanojen aika. Joulujuhlasta lähti paluumatkalle koteihin tyytyväinen joukko joulumieli sisimmässään. Järjestäjät olivat myös tyytyväisiä ja päällimmäiseksi ajatukseksi jäi jatkaa perinnettä ilman vuosien taukoa.