Uutiset

Hiitolan Pitäjäseura vietti Äitienpäivää etuajassa

06.05.2012 00:00

Hiitolan Pitäjäseura järjesti koko perheen äitienpäiväjuhlan Porin seurakuntakeskuksessa perinteisesti jo viikkoa ennen varsinaista Äitienpäivää 6.5., jotta äidit ja mummot voisivat viettää rauhassa ”oikeaa” Äitienpäivää läheistensä kanssa. 

Äitienpäiväjuhla alkoi tilaisuuteen saapuvien äitien kukittamisella. Pitäjäseuran miesjäsenistön edustajat kiinnittivät äitien rintaan vaaleanpunaisen neilikan. Tämän jälkeen juhlaväki siirtyi leivoskahville, jonka tarjoilivat Söörmarkun Martat. Kahvihetki olikin tärkeä paikalle saapuneille karjalaisille ja heidän ystävilleen. Toki itse leivoskahvikin maistui makoisalta, mutta kahvihetki tarjosi myös mahdollisuuden tavata tuttuja ja vaihtaa kuulumisia ennen ohjelmallisen tilaisuuden alkua. Tila täyttyikin perikarjalaiseen tapaan iloisesta puheensorinasta, josta yksittäisiä sanoja oli vaikea tunnistaa. Ihmiset myös liikkuivat pöydästä toiseen tervehtimään tuttaviaan. 

Kahvin jälkeen siirryttiin juhlan ohjelmalliseen osuuteen, jonka juontajana toimi Hiitolan Pitäjäseuran hallituksen jäsen ja naistoimikunnan puheenhohtaja Leena Peltomaa. Hän toivotti myös läsnä olleet äidit, mummot ja kaikki muut juhlavieraat tervetulleiksi viettämään juhlahetkeä. Leena Peltomaan tervehdyssanojen jälkeen laulettiin suvivirsi, joka on aina kuulunut niin äitienpäivätilaisuuksien kuin koulujen päätöstilaisuuksienkin ohjelmiin. Samalla se muistutti meitä karjalaisjuurisia niistä kauniista Karjalan keväisistä maisemista, joista olemme joutuneet pakon edessä luopumaan.

Äitienpäivän vietto osui sopivasti 4. pääsiäisen jälkeiseen sunnuntaihin, jonka kirkolliset tekstit viittaavat ihmisen elämään kahden maan kansalaisena. Tämän voi ymmärtää myös siten, että me karjalaisjuuriset olemme täysivaltaisia Suomen kansalaisia, mutta meillä on myös vahvat siteet luovutetussa Karjalassa sijaitseviin kotiseutuihin. Kirkollisessa mielessä päivän aihe tarkoittaa kuitenkin sitä, että me elämme maallista elämäämme täällä ajassa, mutta uskovina olemme samalla myös Jumalan valtakunnan kansalaisia. Päivän raamatun tekstit puhuvat paljon rakkaudesta, ja mikä sopisikaan paremmin äitienpäivään. Äidin rakkaus on Jumalan rakkauden ohella kaiken pyyteettömän rakkauden symboli. Rakkaus-teema oli vahvasti Porin seurakuntien tervehdyksen esittäneen Keski-Porin seurakunnan kappalaisen Pekka Aallon tervehdyspuheen sisältönä. Päivän evankeliumitekstiin (Joh 15: 10 – 17) liittyi kehotus ”Tämän käskyn minä teille annan: rakastakaa toisianne”. Äidin rakkautta Pekka Aalto käsitteli eri näkökulmista mm. virren 467 sisällön ja sanojen kautta. Äidin rakkauteen liittyy usein ilon ja murheen kyyneleitä, sillä ihmisen maallisessa elämässä on sekä menestyksen että menetyksen hetkiä. Murheen kyyneleet liittyvät keskeisinä myös karjalaisten ja erityisesti karjalaisten naisten elämäntaipaleeseen. Huoli ja murhe läheisten selviytymisestä on ollut evakkotaipaleella usein päällimmäisenä. Usko Jumalaan on kuitenkin antanut elämänuskoa eikä epätoivo ole saanut valtaa. Yhdessä tekeminen ja läheisten rinnalla kulkeminen ovat usein muuttaneet murheen kyyneleleet ilon ja kiitollisuuden kyyneleiksi. Ja yhä edelleen äidin syli on lapselle tärkeä turvapaikka ja lohdutuksen lähde elämän pienissä ja isoissa kolhuissa. ”Nyt kädet yhteen liitämme ja äidistämme kiitämme” (virsi 467: 4).

Puheen äideille piti Pia Ketola, jonka Terttu-äiti on kotoisin Hiitolasta ja joka on edelleen suurella sydämellä mukana karjalaisyhteisöjen toiminnassa. Pia Ketola muisteli aluksi Kurkijoella syntynyttä mummoaan, joka 30-vuotiaana joutui lähtemään kotoaan evakkomatkalle kolmen lapsensa kanssa. Kopsalan seisakkeella oli noustu junan mullivaunuun ja matka kohti tuntematonta tulevaisuutta oli alkanut. Puheen sisällössä oli yhtymäkohtia kappalainen Pekka Aallon aikaisemman puheen kanssa. Nuorta äitiä painoivat huolet lapsista ja toimeentulosta. Äitien kohtalo oli tuolloin verrattavissa yksinhuoltajan asemaan. Miehet olivat vuosia rintamalla ja koko perheen arjen pyörittäminen oli naisten vastuulla. Arki tarkoitti myös sopeutumista uusiin paikkoihin ja vaihtuviin tilanteisiin. Evakkotaipaleen alussa ei ollut selvää mistä saadaan katto pään päälle ja ruokaa lapsille. Suuri huoli oli myös siitä, miten Suomi selviytyy sodasta, kuinka kansakunnan oikein käy ja säilyykö Suomen itsenäisyys. Naiset joutuivat tekemään myös perinteisesti miehille kuuluvat, fyysisesti raskaat työt. Jokapäiväisen arjen ohella piti rakentaa koko loppuelämä uusiksi parhaalla mahdollisella tavalla.

Yhä edelleen naiset kantavat päävastuun perheen jokapäiväiseen elämään liittyvästä huolenpidosta, niin kodin hoitamisesta, ruuanlaitosta ja pyykinpesusta, lasten kaikenpuolisesta hyvinvoinnista kuin monesta muustakin käytännön seikasta. Tosin nyky-yhteiskunnassa miehet osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen yhteisten asioiden hoitamiseen. Ilolla voidaan todeta, että isät pitävät lasten synnyttyä isyysloman ja useat isät jäävät myös hoitovapaalle. Hoitovapaan jälkeen moni kuitenkin toteaa, että on taas mukava päästä välillä töihin "lepäämään".

Edeltävien sukupolvien kokemukset osoittavat, että voittamattomiltakaan tuntuneet vastoinkäymiset eivät sittenkään pystyneet lannistamaan elämänhalua ja lujaa uskoa tulevaisuuteen. Myönteisellä elämänasenteella, tulevaisuuden uskolla ja ahkeralla työllä on rakennettu Suomen nykyinen hyvinvointi. Turhan huolehtimisen ja murehtimisen sijaan tämän päivän lapsiperheissä pitäisi keskittyä iloitsemaan enemmän lasten ensimmäisistä askeleista, hauskoista jutuista, yhdessä tekemisestä, tietojen ja taitojen karttumisesta ja kaikista muista lasten kasvamiseen liittyvistä seikoista. Tässä ovat yksinkertaisuudessaan onnellisuuden rakennusaineet. Rahan ja tavaran perässä juokseminen ei luo onnellisuutta.

Isovanhemmat ovat lapsilleen ja lastenlapsilleen tärkeä turvaverkko. Kun äideillä on huoli ja vastuu lapsista, voivat mummot huolettomasti keskittyä lastenlastensa rakastamiseen. Pia Ketola siteerasi hiitolalaissyntyistä kirjailijaa Eeva Kilpeä: ”Kun lastenlapset syntyvät, sinkoutuvat mummot vihdoinkin syrjään äitiyden pyörremyrskystä ja ovat vapaat rakastamaan häikäilemättömästi niin kuin ei koskaan aikaisemmin. Viimeinkin he näkevät lapsen oikean välimatkan päästä. Lapsi ei ole osa heitä, he ovat osa lasta, maailmaa, jonka luulivat jo kadonneen.”

Pia Ketola halusi kiittää omaa mummoaan ja äitinsä sukupolvia siitä kovasta työstä, jonka he ovat jälkipolvien tulevaisuuden hyväksi tehneet. Meitä edeltäneet sukupolvet ovat mahdollistaneet meille nuoremmille maksuttoman koulutuksen, hyvinvointipalvelut, turvallisen yhteiskunnan ja Suomen itsenäisyyden. Lopuksi hän luki äitinsä Terttu Ketolan kirjoittaman, puhuttelevan äitienpäivärunon.

Mummoja muisteli Hiitolan Pitäjäseuran puheenjohtaja Raija Laaksonen. Kuten jo edellä on todettu, ovat mummot äitien ohella tärkeä voimavara. Heihin voidaan usein turvautua lastenhoitajaa tarvittaessa ja monen muunkin käytännön ongelman ratkaisemisessa. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja samoin on mummo-sanallakin monta synonyymiä. Mummo voi olla mummi, mummu, mamma, fammu, muori tai vain yksinkertaisesti mummo. Mummo on se, joka opettaa lapsille iltarukouksen ja yleisiä käyttäytymistapoja. Mummo on usein myös se lohduttava olkapää, johon voi tarvittaessa painaa päänsä.

Ohjelman lomassa laulettiin yhteislauluina perinteisiä suomalaiseen kevääseen kuuluvia lauluja mm. ”Sunnuntaiaamuna” ja ”Nyt kevät on”. Kirjoittajaa puhutteli suuresti Terttu Ketolan sanoittama laulu ”Tuutulaulua lapselle laulan”, joka oli sovitettu ”Lapin äidin kehtolaulun” sävelmään. Juhlatilaisuuden ydin on lyhyesti kiteytetty tuutulaulun sanoihin: ”Mummo hiljaa hymyilee katsellessa lasta, juuret löytyy lapsosein sulta Karjalasta. Kunhan vähän varttunet, mummon käteen tarttunet, kanssasi me kuljetaan viel´ yhdes´ Karjalaan”.

Anita Marjamäki ja Petri Niemi säestäjänään Jere Hämäläinen esittivät kaksi Petri Laaksosen hengellistä laulua: ”Sinun varaasi kaiken laita” ja ”Rakkaus on lahja Jumalalta”. Heidän lisäkseen juhlassa esiintyi perinteisesti lauluyhtye Evakot. He lauloivat aluksi valkovuokoista, valkoisista kieloista ja villiruususta. Lauluyhtyeen ”henkinen äiti” Raija Laaksonen totesi, että pitäjäseura on järjestänyt äitienpäiväjuhlan 13 kertaa ja joka kerta aikaisemmin ovat Evakot esittäneet viimeisenä numeronaan laulun ”Äidin syntymäpäivä” eikä tämä juhla tee poikkeusta traditioon. 

Ennen viimeistä yhteislaulua Raija Laaksonen kiitti kaikkia tapahtuman järjestämiseen osallistuneita niin kahvitarjoilusta vastanneita kuin ohjelman esittäjiä ja muita vastuuhenkilöitä sekä tietysti paikalla olleita äitejä ja isoäitejä, isiä tai isoisiä unohtamatta. Samalla hän toivotti mitä parhainta Äitienpäivää, jota virallisesti vietetään 13.5. Tilaisuuden päätteeksi laulettiin yhdessä ”Karjalan kunnailla”.

Kuva 1: Äitienpäivätilaisuuden pääarkkitehteina toimivat Leena Peltomaa (vasemmalla) ja Raija Laaksonen

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Kuva 1: Äitienpäivätilaisuuden pääarkkitehteina toimivat Leena Peltomaa (vasemmalla) ja Raija Laaksonen

Kuva 2: Pitäjäseuran miehet kiinnittivät vaaleanpunaisen neilikan kaikkien äitien ja isoäitien rintamukseen

 

 

 

 

 

 



Kuva 2: Pitäjäseuran miehet kiinnittivät vaaleanpunaisen neilikan kaikkien äitien ja isoäitien rintamukseen

Kuva 3: Kahvijonossa nähtiin iloisia ilmeitä. Taustalla tarjoilevat kahvia Söörmarkun Martat

 

 

 

 

 

 



Kuva 3: Kahvijonossa nähtiin iloisia ilmeitä. Taustalla tarjoilevat kahvia Söörmarkun Martat

Kuva 4: Porin seurakuntien tervehdyksen esitti Keski-Porin seurakunnan kappalainen Pekka Aalto

 

 

 

 

 

 

 

 



Kuva 4: Porin seurakuntien tervehdyksen esitti Keski-Porin seurakunnan kappalainen Pekka Aalto

Kuva 5: Pia Ketola puhui ja osoitti kiitoksensa äideille

 

 

 

 

 

 

 

 


Kuva 5: Pia Ketola puhui ja osoitti kiitoksensa äideille

Kuva 6: Lauluyhtye Evakot on esiintynyt Hiitolan Pitäjäseuran äitienpäiväjuhlassa koko niiden historian ajan, nyt oli vuorossa 13. kerta. Kuvassa vasemmalta lukien Viljo Ylönen, Veijo Sinkkonen, Tarmo Peltomaa, Milja Peltomaa, Sinikka Rajainmäki, Raija Laaksonen ja Terttu Ketola

 

 

 

 

 

 


Kuva 6: Lauluyhtye Evakot on esiintynyt Hiitolan Pitäjäseuran äitienpäiväjuhlassa koko niiden historian ajan, nyt oli vuorossa 13. kerta. Kuvassa vasemmalta lukien Viljo Ylönen, Veijo Sinkkonen, Tarmo Peltomaa, Milja Peltomaa, Sinikka Rajainmäki, Raija Laaksonen ja Terttu Ketola