Uutiset

27.6.2020 Jääski-seura tukee Katihan kirkonkirjojen digitoimista

27.06.2020 10:04

Jääski-seura tukee Karjalaisen tietokannan digitointityötä. Hallitus päätti siirtää vuoden 2019 tilinpäätöksen ylijäämän ja osan Imatran kaupungin toimintatuesta Jääsken alkuperäisten kirkonkirjojen digitoimiseen. Työtä tekevät Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin tutkijat. 

Jääsken kirkonkirjoista on vielä digitoimatta vuodet:

Riki 1 1692-1698 tallentamatta 3 900 tietuetta

Riki 2 1698-1709 tallentamatta 6 300 tietuetta

Riki 3 1744-1753 tallentamatta 1 800 tietuetta

Riki 4 1753-1761 tallentamatta 1 900 tietuetta

Karjala-tietokantahanke on kestänyt jo 30 vuotta, ja useimpien luovutetun alueen seurakuntien aineistot on saatu tallennettua kantaan. Urakka ei kuitenkaan ole vielä aivan valmis, vaan tallennustyötä jatkaa vuonna 2020 Karjala-tietokantatyöryhmä, joka koostuu kokeneista ja taitavista tallentajista.

Tietokantaan on tähän mennessä tallennettu luovutetun Karjalan evankelisluterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjoista yhteensä 11.110.000 henkilötietuetta. Tietokannasta puuttuu ev. lut. aineistoa 13 seurakunnasta arviolta 190.000 tietueen verran. Arvio on, että tallennustyön valmistuminen niiden osalta saavutettaisiin vuoden 2021 loppuun mennessä, jos edellytykset työn jatkamiselle säilyvät.

Työryhmä järjesti keväällä rahankeruun, jolla kerättiin varoja digitointityön jatkumiseksi. Jääski-seura osallistui varainkeruuseen yli 2000 euron summalla.

Valmiin tietokannan on arvioitu sisältävän noin 11,5 miljoonaa henkilömerkintää eli tietuetta. Vuoden 2019 loppuun mennessä Karjala-tietokantaan oli tallennettu yhteensä noin 11 miljoonaa henkilötietuetta luovutetun Karjalan kirkonkirjoista. Tallennetut tiedot ovat vapaasti löydettävissä ja selattavissa 100 vuoden tietosuojarajoituksia noudattaen internetin kautta osoitteessa https://katiha.xamk.fi/.

Ev.lut. aineistoa on vielä digitoimatta seuraavista seurakunnista: Antrea, Impilahti, Johannes, Jääski, Kaukola, Kirvu, Kivennapa, Muolaa, Räisälä, Sakkola, Uusikirkko ja Viipurin alueen seurakunnat. Henkilömerkintöjä näissä on arviolta noin 230 000 tietueen verran.

Ortodoksiseurakuntien aineistojen osalta tietokannasta puuttuu henkilötietoja 11 seurakunnasta yhteensä noin 600.000 tietuetta.  Laajasta Raja-Karjalan aineistosta on tietokantaan tallennettu kuitenkin jo joka viidennen rippikirjan tiedot. Ort. aineiston täydennystyön tavoitteeksi asetetaankin Karjalankannaksen ort. seurakuntien rippi- ja metrikkakirjojen tallennus, jossa työtä on jäljellä vielä 100.000 tietueen verran. Metrikkakirjojen noin 10.000 henkilötietueen sekä tärkeimpien Viipurin alueen rippikirjojan osalta tallennustyö on mahdollista saada valmiiksi vuoden 2021 loppuun mennessä.

Ortodoksiaineistoa työryhmän tavoitteena on puolestaan tallentaa seuraavista seurakunnista: Kellomäki, Kuokkala, Kyyrölä, Suistamo, Suojärvi, Tiurula, Terijoki, Uusikirkko ja Viipurin seudun seurakunnat.

Työryhmä työskentelee apurahaperiaatteella Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tiloissa ja laitteilla, jotka se sai veloituksetta käyttöönsä täksi vuodeksi.

Lahjoitusvarojen vastaanotto pienkeräystilille päättyi, mutta tietokantatyöryhmän apurahatilille on jatkuvasti mahdollista kohdentaa tukea Karjala-tietokannan tallennustyön edistämiseksi. Tällöin tukisummien olisi mielellään oltava vähintään 1000 euroa, joka riittää puolen kuukauden apurahatyöskentelyyn yhden tallentajan osalta. Tällöin tietokantaryhmän jäsenten on helpompi vastata verottajalle tehtävistä apurahailmoituksista.  

Karjala-tietokanta on kulttuurihistoriallisesti merkittävä digitaalinen tietokokoelma, joka muodostaa jo nyt kattavan ja ainutlaatuisen tutkimusrekisterin. Tietokannan käyttöliittymä löytyy osoitteesta https://katiha.xamk.fi/. Suku- ja historiantutkimuksen lisäksi tietokannan tietoja voidaan käyttää esimerkiksi perinnöllisyyslääketieteessä, nimistötutkimuksessa ja erilaisissa poikkitieteellisissä tutkimuksissa. Tietokantaan kootut väestötiedot tarjoavat oivallisen tutkimusaineiston esimerkiksi perherakenteen, syntyvyyden ja kuolleisuuden tai muuttoliikkeiden tutkimiseen.

Tietokantamuotoinen data mahdollistaa nopeasti kehittyvän digitaalisen tieteen ja sen metodologioiden hyödyntämisen. Tiedonlouhinta ja erilaisten avointen datojen yhdistäminen ovat jo nyt osoittautunut hedelmälliseksi ja uusia tutkimustuloksia luovaksi. Samalla tietokanta avaa perinteisesti vain humanistisessa tutkimuksessa käytetyn aineiston monitieteellisen tarkastelun alle ja rikastuttaa siten kaikkien tieteenalojen toimintaa.

Jatkossa Karjala-tietokanta voidaan yhteistyötahojen kanssa linkittää esimerkiksi Kansalliskirjaston ja Kansallisarkiston kulttuurihistoriallisesti merkittäviin aikalaisaineistoihin sekä kehittää karttasovellus aineiston käyttöliittymäksi. Näin eri lähteistä tulevat aineistot olisivat esim. paikkakuntakohtaisesti löydettävissä ja muodostaisivat Karjalan aluetta koskevan kulttuuriperinnön kokonaisuuden.