Sisäministeriö suosittaa yleistä liputusta koko maassa maanantaina 20.4.2026 evakkojen kunniaksi ja on määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan.

Toisen maailmansodan aikana Suomi menetti laajoja alueita. Pysyvästi evakuoitiin noin 430 000 ja väliaikaisesti lähes 200 000 ihmistä. Pysyvästi evakuoituja oli kaikkiaan 11 prosenttia Suomen asukkaista. Kaikkiaan evakuoituja oli noin 16 prosenttia. Evakuoinnit koskettivat koko kansakuntaa. Kunnilla ja seurakunnilla oli merkittävä tehtävä evakkojen auttamisessa ja tukemisessa.

Evakkojen päivän vietto liputtamalla käynnistyi Karjalan Liiton aloitteesta 20. huhtikuuta ensimmäisen kerran vuonna 2025. Päivä sai nimekseen Evakkojen liputuspäivä pysyvästi tai väliaikaisesti sodan takia kotiseudultaan siirtymään joutuneiden muistoksi.

– Ensimmäinen liputuspäivä sai merkittävästi medianäkyvyyttä ja innosti suuren joukon kansalaisia liputtamaan ympäri Suomen. Toivomme päivän saavuttavan jatkossa vakiintuneen liputuspäivän aseman, toteaa Karjalan Liiton puheenjohtaja Martti Talja.

Karjalan Liitto toimi alkuvuosikymmeninään Karjalan evakkojen etujärjestönä. Liiton työn tuloksina säädettyjä asuttamis-, maanhankinta- ja korvauslakeja sovellettiin kaikkien evakuoitujen, rintamamiesten, sotainvalidien ja sotaleskien asuttamis- ja korvausasioissa. Tänä päivänä Karjalan Liiton tehtävänä on karjalaisen kulttuurin säilyttäminen, siirtäminen ja uudistaminen ajassa.

– Karjalan evakot ja heidän jälkeläisensä ovat olleet keskeisessä roolissa suomalaisen yhteiskunnan rakentajina. Raskaasta, epäoikeudenmukaisesta menetyksestä ja pakkomuutosta huolimatta he tarttuivat työhön, rakensivat uutta ja vahvistivat Suomea kaikkialla maassa. Karjalaisille ominainen avoimuus, yhteisöllisyys ja iloinen elämänasenne kantoivat vaikeiden vuosien yli. Evakkojen päivä muistuttaa meitä siitä, miten sitkeys ja toivo voivat synnyttää uutta elinvoimaa koko yhteiskunnalle, toteaa sisäministeri Mari Rantanen.

Liputtamalla Evakkojen päivänä:

• Ylläpidämme historiatietoa Suomen sodista, sotien vuoksi kotinsa jättäneistä evakoista ja sotasukupolven uhrauksista tuleville sukupolville.
• Kunnioitamme evakkojen työtä Suomen jälleenrakentamisessa.
• Nostamme esiin rauhan merkityksen epävakaassa maailmassamme.
• Kunnioitamme evakkojen ja heidän jälkeläistensä lisäksi kaikkia kotinsa eri syistä vasten tahtoaan jättämään joutuneita ihmisiä.

Karjalan Liiton lisäksi Evakkojen liputuspäivän valmisteluissa olivat mukana seuraavat evakkoja edustavat tahot: Kuusamo-Seura ry, Kuusamo-Viena-seura ry, Paanajärvi-Tavajärvi-seura ry, Petsamo Seura ry, Porkkalan Parenteesi ry, Salla-seura ry ja Hankoniemen Rintamamuseo.

Lisätiedot: Karjalan Liiton puheenjohtaja Martti Talja. p. 044 977 55 99, martti.talja@karjalanliitto.fi

Karjalan Liitto perustettiin talvisodan jälkeen 20.4.1940. Yli 400 000 karjalaista joutui jättämään kotinsa, kun Karjalakannas ja Laatokan Karjala luovutettiin Neuvostoliitolle osana toisen maailmansodan jälkeistä rauhansopimusta. Alkuvaiheessa Karjalan Liiton tärkeimpänä tehtävänä oli tukea kotinsa menettäneitä siirtokarjalaisia. Tänään Karjalan Liitto on valtakunnallinen järjestö, joka vaalii evakkojen kulttuuriperintöä ja karjalaisuutta sekä vahvistaa historiatietoisuutta ajassa uudistuen. Karjalan Liittoon kuuluu lähes 300 jäsenyhteisöä, joissa on noin 15 000 karjalaisuudesta kiinnostunutta henkilöjäsentä kautta maan ja myös ulkomailla.