Mitä kuuluu Suomen puoleiseen Karjalaan? Etelä-Karjala

09.02.2023 12:10

Menneisyys ja nykyisyys kohtasivat, kun luovutetun Karjalan etujen ajamiseksi aikanaan perustetun Karjalan Liiton puheenjohtaja ja nykykarjalaisuutta vahvasti edustavan Etelä-Karjalan liiton maakuntajohtaja Satu Sikanen tapasivat Lappeenrannassa.

Heti alkuun tietysti kiinnostaa, että onko Etelä-Karjalan maakuntajohtajalla itsellään karjalaisia juuria. Keskustelussa selviää, että Satu Sikanen on itse Etelä-Savosta, mutta on karjalaistunut viimeisen 20 vuoden aikana. Etelä-Karjala tuntuu hänestä vahvasti kodilta. Hän on myös saanut kosketuksen rajantakaiseen Karjalaan avioliiton kautta, koska hänen anoppinsa on syntynyt Viipurissa ja lähtenyt sieltä evakkoon vuoden ikäisenä. Sitä kautta myös Satu Sikanen on kuullut tarinoita Viipurista ja tunnistaa, että luovutettuun alueeseen sekä evakkoon lähtöön liittyy vahva erityinen kokemus.

Ukrainan sota on tehnyt tyhjäksi odotukset Pietarin markkinoista

Mutta mennään suoraan asiaan eli nykyhetkeen ja siihen, että millaiset vaikutukset Ukrainan sodalla on ollut Etelä-Karjalan aluetalouteen. Maakuntajohtaja Satu Sikanen toteaa, että vaikutukset ovat moninaisia ja menevät syvälle alueen talouteen, mutta liittyvät myös kulttuuriseen sekä sosiaaliseen kehitykseen. Kaikki vaikutukset eivät vielä näy, eikä lopullisia tiedetä. Korona oli tehnyt rajat ylittävään yhteistyöhön muutoksia, ja se osin loivensi vaikutusta Ukrainan sodan alkaessa.

Geopoliittisen tilanteen muutos on iskenyt erityisesti Etelä-Karjalaan. Jo pitkään oli rakennettu yhteistä talousaluetta Etelä-Karjalan ja rajantakaisen alueen välillä. Tätä oli edesautettu edistämällä henkilö- ja tavaraliikenteen sujuvuutta. Tähän liittyviä hankkeita olivat muun muassa Imatran raideliikenteen kansainvälistäminen, Parikkalan rajanylityspaikan avaamiseen tähtäävät suunnitelmat sekä Saimaan sulkujen pidentäminen. Suunniteltuja liikenneinvestointeja jää toteutumatta 2020-luvulla Etelä-Karjalassa noin 200 miljoonan euron edestä. Saimaan kanava on tänä päivänä hiljentynyt, kun aiemmin sitä kautta liikkui vuosittain noin 50 000 rekkakuorman verran tavaraa, joka nyt liikkuu muuta kautta. Etelä-Karjalaa voidaan tituleerata metsäteollisuuden suurmaakunnaksi, mutta tätä nykyä puuta ei voida enää tuoda Venäjältä Kaakkois-Suomen tehtaille. Maakunta oli myös maakaasusta ehkä muuta Suomea riippuvaisempi. Siten aluetalouteen on haettava aidosti uusia suuntia.

On siis pakko uudistua ja mennä eteenpäin, maakuntajohtaja Satu Sikanen toteaa. Eväitä tähän on ja esimerkiksi LUT-yliopiston (Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto) rooli innovaatioiden kehittäjänä on keskeinen. Lupaavia aihioita energiamurroksen aikaansaamiseksi on vireillä, vaikka esimerkiksi tuulivoimaan liittyy alueella ongelmia itärajan läheisyyden vuoksi. Mahdollisuuksia kuitenkin liittyy esimerkiksi aurinkoenergiaan, pienydinvoimaloihin sekä vetytalouteen.

Moni Karjalan Liiton jäsenistäkin on tottunut ylittämään rajan Etelä-Karjalan ylityspaikoilta tai lähtenyt Saimaan kanavaa pitkin Viipurin. Puhumattakaan niistä venäläisistä matkailijoista, jotka tulivat samoja reittejä Suomeen. Siten kiinnostaakin, että miltä näyttää tällä hetkellä maakunnan matkailu. Maakunnalta jää tänä päivänä saavuttamatta noin miljoona euroa matkailutuloja joka päivä, kun tavaroita ja palveluja ei osteta menneiden vuosien tapaan. Kauppa- ja palvelusektorin osalta venäläisten korvaajaa on vaikea löytää, mutta maakunnassa toivotaan, että myös muut kansainväliset ryhmät löytävät alueelle. Siten esimerkiksi Saimaan suhteen pitäisi löytää vielä enemmän yhteistyötä, myös kansainvälisen matkailun aikaansaamiseksi, Satu Sikanen toteaa. Matkailun osalta kotimaan kysynnän näkymät arveluttavat yleisen taloustilanteen heikkenemisen vuoksi.

Enää ei voida nojata itänaapuriin, vaan katse on käännettävä länteen ja Eurooppaan, toteaa Satu Sikanen. Hän näkee, että jatkossa tulisi tehdä entistä enemmän yhteistä edunvalvontaa Euroopan muiden rajaseutujen kanssa, kuten Baltian maiden ja Puolan kanssa. Yhteisellä vaikuttamisella voitaisiin saada EU-rahoitusta rajaseutujen kehittämiseen.

Kuva: Esite Etelä-Karjalan tavoitteista hallitusohjelmakaudelle 2023-2027

Reppu selässä varmuuden vuoksi

Mutta mennään syvemmälle itse karjalaisuuteen eli miten karjalaisuus näkyy maakunnassa. Maakuntajohtaja Satu Sikasen mukaan karjalaisuus on edelleen vahva identiteetti, vaikkei se näy selkeinä tunnusmerkkeinä arkipäivässä. Karjalaiset pitopöydät eivät notku enää entiseen tapaan. Sikasen mukaan karjalaisuus näkyy erityisesti kotiseuturakkautena, vaikka tietyllä tapaa ollaan reppu selässä varmuuden vuoksi. Muutoksiin on jouduttu aikojen saatossa reagoimaan ja ihmisillä on kyky sopeutua. Eli vaikka kotiseuturakkaus on vahvaa, niin siitä huolimatta ihmiset ovat kuitenkin valmiita lähtemään esimerkiksi työn ja koulutuksen perässä, jos tilanne sitä edellyttää. Satu Sikasen mukaan alueelle halutaan rakentaa tulevaisuususkoa, vaikka se on ollut tässä kohtaa koetuksella.

Satu Sikasen mukaan Etelä-Karjalasta löytyy se lähinnä oleva mielenmaisena, mitä karjalaisuudesta voi tavoittaa. Täältä voi löytää henkisen kodin. Alueella on vanhaa historiaa, jota on haluttu vaalia. Karjalaisen kulttuuriperinnön vaaliminen nähdään arvokkaana ja siitä pyritään löytämään edelleen voimavaroja alueelle. Itäsuomalainen ruokakulttuuri sai tunnustusta vuoden alussa, kun Saimaan alue valittiin Euroopan ruokamatkailukohteeksi 2024. Titteli nostaa vuosittain Euroopan matkailun keskiöön jonkin paikallista ruokamatkailua kestävästi edistävän alueen. Ruokakulttuuria halutaan siten ottaa myös Etelä-Karjalassa vahvemmaksi osaksi matkailua.

Satu Sikanen haluaa muistuttaa myös Saimaan kanavan osalta, että vaikka Venäjän puolelle ei pääse, niin Suomen puolella tehdään edelleen risteilyjä. Lisäksi vesistömatkailuun haetaan jatkuvasti uusia näkökulmia ja tästä yhtenä esimerkkinä on Hiitolanjoen ennallistaminen. Ylipäätään Etelä-Karjalassa halutaan arvostaa alkuperäistä luontoa ja vaalia hyvää ympäristön tilaa. Tähän liittyy vahvasti myös Imatralle suunnitteilla oleva Erä- ja luontomatkailumuseo, joka pyritään avaamaan vuonna 2027. Ihmisen ja luonnon pitkä sopusointu keskenään nähdään vahvuutena, josta voidaan löytää myös uudenlaista palveluntarjontaa alueelle.

Kuva: Imatran koski, koskinäytös. Imatran museot, Eino Mäkinen, 1957.

Etelä-Karjalan maakunta syntyi toisen maailmansodan jälkeen. Etelä-Karjalan keskuskaupunki on Lappeenranta, kansainvälinen yliopistokaupunki, joka sijaitsee Saimaan eteläisellä rannalla. Maakunnan toinen kaupunki Imatra tunnetaan sekä teollisuudestaan että kuulusta Imatran koskesta, Suomen vanhimmasta matkailukohteesta. Etelä-Karjalassa on kaupunkien lisäksi myös seitsemän pienempää kuntaa. Etelä-Karjalan vahvuuksia ovat metsäbiotalous, matkailu- ja palveluelinkeinot, konepajat sekä energia- ja ympäristöalat. Maakunnassa oli asukkaita vuoden 2022 lopussa noin 125 400.  Maakunnan sydän on suomalainen kansallisaarre, maailman kauneimpiin järviin lukeutuva Saimaa.