Uutiset

Pro Carelia -ansiomerkki Tapani Nuutiselle

Lue lisää

Karjalan Liitto ja Karjala-lehti tekevät yhteistyötä

Viestintää, jäsenetuja ja yhteiset matkamessut

Lue lisää

Kouvolalainen Jari Käki on Vuoden virvottava

Lue lisää

Näyttelijä Eeva Litmaselle runonlaulaja Elmi Tsokkisen mitali

28.02.2018 19:20

Runonlaulaja Elmi Tsokkisen mitali myönnettiin näyttelijä Eeva Litmaselle karjalaisuuden hyväksi tehdystä arvokkaasta kulttuurityöstä. Mitalin luovutti Karjalan Liiton puheenjohtaja Pertti Hakanen Kalevalan ja karjalaisuuden päivän juhlassa Karjalatalossa Helsingissä 28.2.2018.

Etelä-Karjalassa syntynyt Eeva Litmanen on karjalaisen kulttuurin ja kulttuurityön edustaja mitä suurimmassa määrin.
Tunnettu runonlaulaja Larin Paraske on Eeva Litmasen isoisän äidinäiti. Larin Paraske oli enemmän kuin kansanrunouden ikoni. Parasken tytär Tatjana solmi vuonna 1885 avioliiton Tuomas Litmasen kanssa. Tatjanasta tuli Eeva Litmasen isoisän Tanelin äiti, ja Paraske oli Tanelin mummo.

Eeva Litmasen oma ura näyttelijänä ja esiintyvänä taiteilijana on mahdollistanut rooleja, joissa oman esiäidin laajaa kansanrunoutta on voinut hyödyntää, myös oman tyttären kanssa.
Vuonna 2006 syntyi pienoisnäytelmä Larin Paraske – rautamuurahaisten sukua. Eeva Litmanen esiintyi siinä tyttärensä Karoliina Franckin kanssa. Näytelmää esitettiin eri teattereissa parin vuoden ajan. Näin esiäiti-Parasken runoutta on siirtynyt sukupolvelta toiselle.

Eeva Litmanen on syntyisin Lauritsalan kauppalan Tirilästä. Myöhemmin Lauritsala on liitetty Lappeenrantaan. Vanhempien kotipaikat jäivät sodan päätyttyä rajantakaiseen Karjalaan.

Elmi Tsokkinen

Elmi Tsokkinen o.s. Kokko (s. 5.7.1885, k. 12.4.1979) oli suojärveläinen runonlaulaja.  Hän oli naimisissa korpiselkäläisen Sergei Tsokkisen kanssa. Heille syntyi 11 lasta, joista neljä kuoli pienenä ja kaksi poikaa kuoli sodassa. Tsokin talo Korpiselässä toimi majatalona, joten Elmi Tsokkinen joutui huolehtimaan perheen lisäksi myös matkailijoista. Viikoittain majoittujina oli Vornasten ja Shemeikan suvun hirvenhiihtäjiä sekä kala-, riista- ja puutavaramiehiä runonlaulupitäjistä Suojärveltä, Suistamolta, Soanlahdelta, Korpiselästä, Ilomantsista. Heiltä Elmi oppi monet runot ja suakkunat. Elmi Tsokkinen oli myös taitava parantaja.

Evakkotie toi Elmin perheineen Pohjanmaalle, ja sieltä Helsinkiin. Elmi Tsokkinen esitti äidinäidiltään ja tädiltään oppimia itkuvirsiä eri tilaisuuksissa, muun muassa Helsingin Suojärvi-seuran tapahtumissa ja monena kesänä Seurasaaren ulkomuseon karjalaistalossa. Hänen mummonsa Palaga Happo o.s. Vornanen velvoitti Elmiä viemään Vornasten lauluperinnettä eteenpäin.

Elmi Tsokkisen pronssisen mitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Essi Renvall. Mitalin on lyöttänyt vuonna 1976 Kalevalaisten Naisten Liitto, jonka kunniajäsen Elmi Tsokkinen oli. Kalevalaisten Naisten Liitto lahjoitti mitaleita Karjalan Liitolle.

Karjalan Liiton hallitus on päättänyt jakaa Elmi Tsokkisen mitalia karjalaisen kulttuurin hyväksi tehdystä erittäin ansioituneesta ja merkittävästä työstä.

Elmi Tsokkisen muistokirjoitus 1979

Runonlaulaja Elmi Tsokkisen muistomitali.