Jääski-seuran sääntömääräinen syyskokous pidettiin 8.12.2025 Imatralla. Tainionkosken kirkossa pidettyyn tilaisuuteen osallistui kolmisenkymmentä jäsentä. Tilaisuutta kunnioitti myös Jääski-seuran hallituksen pitkäaikainen jäsen (1984-2014), valtioneuvos Riitta Uosukainen.

Syyskokouksessa käsiteltiin ja vahvistettiin toimintasuunnitelma vuodelle 2026. Karjalan Liiton teemana ovat Karjalan kieli ja murteet. Jääski-seura nostaa esille Jääsken murretta, onhan yksi sääntöihin määritellyistä toiminnan tarkoituksistakin ylläpitää Jääskessä puhuttua Ylä-Vuoksen murretta.

Teemaa toteutetaan pitkin vuotta eri tavoin. Hallitus selvittää Jääski-seuran 1980-1990 -luvuilla tekemiä tallenteita muun muassa Kansallisarkistosta ja Suomalaisen kirjallisuuden seurasta. Nauhoitteita on myös yhdistyksen omassa arkistossa. Tallennetut aineistot digitoidaan ja niitä ladataan kuunneltaviksi yhdistyksen Youtube-kanavalle. Murreaineistoja tuodaan esille myös yhdistyksen tilaisuuksissa, muissa verkkokanavissa sekä julkaisuissa. Jäseniä pyydetään toimittamaan omia nauhoitteitaan ja murteella kirjoitettuja muistelmia, tarinoita ja muita aineistoja yhdistykselle julkaistaviksi. Digitointiin anotaan apurahoja. Kouvolan pääkirjastoon suunnitellaan murretapahtumaa.

Karjalaisen Nuorisoliiton valtakunnalliset Kevätpäivät pidetään huhtikuussa 2026 Kouvolassa. Hallituksen jäsenet Jaana Vuorio-Palmumaa ja Hanne Pellinen osallistuvat suunnittelutyöryhmään.

Karjalan Liiton päätapahtuma Karjalaiset kesäjuhlat vietetään Oulussa kesäkuussa 2026. Harkitaan osallistumista.

Joka toinen vuosi järjestettävät Jääski-päivät pidetään elokuussa Kymenlaaksossa.

Kokouksessa käsiteltiin ja vahvistettiin tulo- ja menoarvio vuodelle 2026. Todettiin, että jäsenmaksut ovat keskeisen tärkeitä toiminnan toteuttamiseksi. Yhdistys saa tuloja myös tuotemyynnistä. Murreaineistojen digitointiin anotaan lisäksi avustuksia eri säätiöiltä. Jäsenmaksujen ja liittymismaksun suuruus pidetään ensi vuonna entisellään.

Kokous teki henkilövalinnat sääntöjen määräämällä tavalla. Hallituksen jäsenistä erovuoroiset Johanna Ikävalko ja Leena Vänskä luopuivat hallitustyöskentelystä, Hanne Pellinen ja Heljä Parkko Kouvolasta valittiin jatkamaan hallituksessa vuodet 2026-2027. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Elena Ahtiainen Kouvolan Elimäeltä. Toiminnantarkastajiksi valittiin Minna Raskinen ja Tarja Sajomaa, varatoiminnantarkastajaksi Aila Lonka.

Kokouksen jälkeen kuultiin Arvid Liljelundista ja Jääsken kirkon esineistön vaiheista 

Syyskokouksen jälkeen hypättiin ajassa pari sataa vuotta taaksepäin, ja kuultiin Tulkaa minun tyköni -alttaritaulun maalaajan, taiteilija Arvid Liljelundin elämästä ja urasta. Jääsken alttaritaulun maalaaja tunnettiin kansanperinteen kuvaajana ja Viipurin taide-elämän käynnistäjänä.

Imatran seurakunnan kiinteistöpäällikkö Virpi Monto kertoi Jääsken seurakunnan sakraalisesta esineistöstä. Arvid Liljelundin maalaaman alttaritaulun lisäksi Tainionkosken kirkkoon on sijoitettu tauluja, jotka kuvaavat Jääskessä sijainnutta, ns. viidennettä Jääsken kirkkoa. Imatran seurakunta sijoittaa kunnostuksen jälkeen Jääsken vanhoja sakraalisia esineitä esille vitriineihin. Tekstiilien osalta varmistetaan niille sopivaa säilytystapaa. 

Ensossa sijaitsi sotiin asti Vastasmäen hautausmaa ja kappeli, jonka kirkonkelloista pienempi kajahtelee Kolmen ristin kirkon kellotornissa ja suurempi kutsuu seurakuntalaisia koolle Tainionkosken kirkon kellotornissa. Enson kirkkoon oli ehditty ennen talvisotaa laatia jo piirustukset ja hankkia osa esineistäkin. Kirkko jäi talvi- ja jatkosodan takia rakentamatta, mutta sinne tarkoitetut kirkonkellot soivat edelleen Imatrankosken kirkon suojellussa kellotornissa.

Kiinteistöpäällikkö Virpi Monto kertoi, että Tainionkosken kirkon alttarilla on aluksi ollut vain puinen alttarikaappi, kunnes kirkon ompeluseura alkoi kerätä varoja puisen krusifiksin tilaamiseksi. Lopulta sellainen tilattiin taiteilija Eelis Reinilältä vuonna 1940. Vuonna 1997 alttaritauluksi ripustettiin Kristiina Uusitalon maalaama ”Nyt katselemme kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin.” Teos siirrettiin tänä syksynä seurakunnan tiloihin Olavinkulmaan.

Tästä avautuu esitys Arvid Liljelundista

Tästä avautuu: Jääsken murre vuoden 2026 teemana

Arvid Liljelundin maalaama alttaritaulu "Tulkaa minun tyköni kaikki" tuotiin alkusyksystä restauroituna Tainionkosken kirkkoon.