Naistaiteilijat kuvaavat Kalevalan naisia  2.-26.3.2026.

Näyttelyn taiteilijat toteavat, että Kalevalalla on merkittävä historiallinen ja kulttuurinen merkitys naisille Suomessa. Se on suomalainen kansalliseepos, joka kokoaa yhteen myyttejä, legendoja ja tarinoita, ja se tarjoaa naisille sekä positiivisia että haastavia esimerkkejä. Kalevalassa esiintyy useita vahvoja naisfiguureja, kuten Louhi, Väinämöisen äiti ja Aino. Nämä hahmot esittävät erilaisia naisen rooleja ja voimia, ja ne voivat toimia inspiraationa ja esikuvina naisille. Monet naishahmot Kalevalassa ovat voimakkaita ja itsenäisiä. Heillä on kykyjä ja taitoja, jotka vaikuttavat tarinoiden kulkuun. Näyttelyn taiteilijoiden mukaan tämä voi rohkaista naisia tunnistamaan oman voimansa ja merkityksensä.

Kalevala on tärkeä osa suomalaista kulttuuriperintöä, ja se auttaa naisia ymmärtämään omaa kulttuurista identiteettiään ja historiaansa. Vaikka Kalevalassa on vahvoja naisfiguureja, se sisältää myös perinteisiä sukupuolirooleja ja haasteita, jotka voivat herättää keskustelua naisten asemasta ja oikeuksista. Tämä voi johtaa kriittiseen tarkasteluun ja keskusteluun sukupuolten tasa-arvosta. Kalevalassa luonto on tärkeä elementti, ja monet naishahmot ovat yhteydessä luontoon.

Tämä voi symboloida naisten roolia elämän ja kasvun lähteenä. Näyttelyn taiteilijoiden mukaan Kalevalan merkitys naisille on monipuolinen ja se voi vaihdella yksilöiden ja kulttuuristen kontekstien mukaan. Se tarjoaa mahdollisuuden tutkia naisten rooleja ja voimia sekä herättää keskustelua sukupuolten tasa-arvosta ja identiteetistä. Kalevala voi vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta, kun naiset jakavat ja tutkivat yhdessä näitä tarinoita ja niiden merkityksiä.

Mukana olevat taiteilijat:

Espoolaisen taidemaalarin Marja Blomsterin karjalainen evakkoisä kuoli nuorena. Elias Lönnrot korvaa hänen esi-isänsä ja Kalevalan runot häneltä puuttuvat perinnekertomukset. Näyttelyyn häneltä tulee akryylimaalauksia ja tussipiirustuksia, kuten Lintujen koivu kaskimaalla ja Näätä Rahakarva. Teosten lähtökohtia ovat Kalevalan luonto ja eläimet.

Lahtelainen kuvataiteilija Susanna Judin aloitti Elämänpuu-teossarjan 1995. Puilla on juuret, ja Kalevala luo hänelle juuret omaan kulttuuriperintöömme. Kalevala on hänelle läheinen karjalaisen evakkoisän kautta. Pyhät puut -teokset on toteutettu sekatekniikalla.

Heinolalaista kuvataiteilija Henna Paasosta ovat inspiroineet Kalevalan naishahmot, kuten Ilmatar, Aino, Pohjan neito ja Marjatta. Paasonen käyttää teoksissaan akryylivärejä ja kasveilla värjättyä, virkattua lankaa.

Kirsi Vahtera on lahtelainen seppämestari, kuvanveistäjä, muotoilija ja kulttuuritoimija, joka on työskennellyt suurimman osan urastaan Kalevalan ja suomalaisen mytologian parissa. Vahtera on luonut taide-esineiden lisäksi Neidonvaaja- ja Veljeni- korusarjat ja hänet on palkittu vuoden taideseppänä 2020. Hän tuo näyttelyyn rautaisia teoksia ja valokuvia.

Kaikille avoimia avajaisia vietetään sunnuntaina 1.3. klo 15-17. Taiteilijat ovat tavattavissa Naistenpäivänä 8.3. klo 14-16.

Näyttelyyn on avoinna Karjalatalon arkisin klo 10-18. 

Toteutus yhteistyössä Karjalan Liiton kanssa.