Uutiset

Yhdessä tekeminen on voimaannuttava tekijä myös hengellisessä toiminnassa

01.11.2015 00:00

Karjalaseurojen Satakunnan piirin kaakkoiset seurat Äetsän, Vammalan ja Huittisten Karjalaseurat toimivat monipuolisesti yhteistyössä. Pyhäinpäivän jälkeisenä sunnuntaina oli Äetsän Karjalaseuran vuoro olla isäntänä ja vastata seurakolmikon yhteisen hengellisen tilaisuuden järjestämisestä. Tilaisuus oli samalla koko piirin hengellinen tilaisuus.

Äetsän seurakuntatalolle kokoontui sunnuntaisena iltapäivänä talon täydeltä harrasta seuraväkeä. Osanottajien määrä yllätti mieluisasti. Piiraskahvien jälkeen Äetsän Karjalaseuran puheenjohtaja Markku Pärssinen toivotti osanottajat tervetulleiksi ja esitti kiitokset Sastamalan seurakunnalle mahdollisuudesta kokoontua seurakunnan tiloissa. 

Kiitoksen saivat myös ahkerat talkoolaiset, jotka huolehtivat kahvitarjoiluista antimineen. Avaaja palautti mieleen edellisenä päivänä vietetyn pyhäinpäivän vieton tarkoituksen. Päivän vietolla on pitkät perinteet. Sato on saatu viljelyksiltä korjattua ja syystyöt tehtyä. On aika pysähtyä hetkeksi hengähtämään ja kiittämään Luojaa maan antimista. Samalla halutaan muistaa kuluneen vuoden aikana pois nukkuneita läheisiä ja kaikkia meitä edeltäneitä sukupolvia sekä kunnioittaa heidän tekemäänsä työtä jälkipolvien hyväksi. Tämä on erittäin tärkeää karjalaisille, jotka eivät voi käydä viettämässä muisteluhetkeä eivätkä voi sytyttää kynttilöitä Karjalaan jääneiden vainajien omien hautojen äärellä. Monet muistojen ja ikävöinnin kohteet ovat satojen kilometrien päässä.

Puheiden lomassa laulettiin tuttuja hengellisiä lauluja ja virsiä Sastamalan seurakunnan johtavan kanttorin Tuuli Murajan säestyksellä. Tilaisuudessa puhui Keikyän kappalainen Olavi Sorva. Hänen sanansa perustuivat 1. Pietarin kirjeeseen. Siinä kristittyjä kehotetaan olemaan yksimielisiä, jakamaan keskenään ilot ja surut sekä olemaan vastaamatta pahaan pahalla. Karjalaisuudesta hän totesi sen olevan yhdistävä tekijä, yhteiset kohtalot lisäävät yksimielisyyttä.

Hengellisessä tilaisuudessa kuultiin myös Mirja Kärjen lausuvan P Mustapäätä vuodelta 1947. Toisena esityksenä hän lausui Oiva Paloheimon ”Lapsuuden pihan”. Kirsti Sirola tarinoi Lotta-perinteestä. Hän totesi, että menneisyys ei ole kuollut. Sukupolvien välinen muistojen vaihto on tärkeää. Kertomuksen esimerkkihenkilönä oli hänen Räisälän Myllypellossa syntynyt äitinsä. Äidin kautta hän on tullut tietoiseksi lottina palvelleiden naisten isänmaallisuudesta ja uhrautuvaisuudesta. Lotta-lupaus velvoitti antamaan kaikkensa isänmaan ja lähimmäisten hyväksi. Lotat palvelivat monissa yhteiskunnan toimivuuden ja sodankäynnin kannalta tärkeissä tehtävissä ja vapauttivat kymmeniä tuhansia miehiä taistelutehtäviin. Muistot eivät saa jäädä vain sodan ja sodan jälkeisen sukupolven omaisuudeksi, vaan niiden täytyy siirtyä heikentymättöminä eteenpäin sukupolvien ketjussa.

Karjalaseurojen Satakunnan piirin tervehdyksen tilaisuuteen toi hengellisen toimikunnan jäsen Markku Evala. Hän piti em. seurakolmikon yhteistyötä esimerkillisenä. Yhdessä tekeminen tiivistää kanssakäymistä ja säästää resursseja. Näin voidaan välttää turhaa päällekkäistä toimintaa. Lopuksi hän totesi, että kuluvana vuonna monet Karjala-yhteisöt ovat viettäneet juhlavuottaan, mm. Karjalan Liitto täytti keväällä 75 vuotta. Vuoden lopulla ovat tulossa vielä monet juhlat, mm. piiri juhlii 70-vuotista toimintaansa 22.11.2015.

Tilaisuuden loppusanoissa Olavi Sorva palautti mieleen pyhäinpäivän vieton keskeisen sisällön ja sen merkityksen. Kristittyjä kehotetaan lähimmäisen rakkauteen ja hyvän tekemiseen. Tärkeää on myös muisteleminen ja muistaminen, näin rakennetaan myös hyvää tulevaisuutta.