Presidentti Martti Ahtisaari on poissa

16.10.2023 14:45

Presidentti Martti Ahtisaari menehtyi maanantaina 16. lokakuuta 2023 Helsingissä. Aliupseerin poika presidentti Martti Ahtisaari syntyi Viipurissa 23. kesäkuuta 1937, mutta joutui muuttamaan sieltä pois aivan pienenä sodan uhan takia. Martti-poika asui äitinsä kanssa välirauhan aikana Vuokselassa, Karjalan Kannaksen keskiosassa.

Ahtisaari toimi Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 1994–2000. Presidentti Ahtisaarelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2008. Varhemmin hän oli saanut Unescon rauhanpalkinnon. Martti Ahtisaari muistetaan erityisesti hänen monialaisesta rauhantyöstään YK:ssa. 

Myöhemmin hän perusti Crisis Management Iniative (CMI) -kansalaisjärjestön jatkamaan viitoittamaansa rauhantyötä.

Ahtisaari oli presidenttikautensa jälkeen Nato-jäsenyyden vahva kannattaja: ”Sanomme olevamme länsimaa, mutta miltä se näyttää, kun emme ole Natossa muiden länsimaiden tavoin.”

Presidentti Martti Ahtisaari oli ensimmäisten kolmen joukossa, jotka saivat Karjalan Liiton Pro Carelia -ansiomerkin vuonna 2000. Pro Carelia -ansiomerkki voidaan myöntää myös Karjalan Liiton järjestökentän ulkopuoliselle henkilölle tunnustukseksi karjalaisuuden hyväksi suoritetusta huomattavasta työstä. Ahtisaarelle ansiomerkki myönnettiin tunnustuksena Karjalan kysymyksen esillä pitämisestä hänen työskennellessään tasavallan presidenttinä.

Presidentti Martti Ahtisaari tunnettiin karjalaisten ymmärtäjänä. Hän lausui Vaasan Karjalaisten Kesäjuhlien tervetulopuheessaan vuonna 1999: " Olen monessa yhteydessä todennut, myös Venäjällä, että evakkoon joutuminen oli karjalaisille traumaattinen kokemus. Monet suomalaiset kokevat Karjalan menetyksen suurena epäoikeudenmukaisuutena. Tietoisuus historiallisesta vääryydestä ei katoa itsestään, vaan se elää tavalla tai toisella riippumatta siitä, puhutaanko siitä julkisuudessa vai ei.”

Toisaalta Ahtisaari korosti puheessaan myös karjalaisen kansan selviytymistä sodan jaloista: ”Vaikka menetimme kotiseutumme, isänmaa säilyi. Siirtolaisväestön evakkotie oli raskas, mutta voimme tänä päivänä arvioida karjalaisväestön uudelleen asuttamisen onnistuneen erinomaisesti. Karjalaisväestölle jälleenrakentamisen aika oli monin tavoin tärkeä. Samalla kun heistä tuli keskeinen jälleenrakennuksen voimavara, työ isänmaan tulevaisuuden hyväksi lääkitsi sodan ja kotiseudun menetyksen jättämiä haavoja ja auttoi sopeutumaan uusille asuinsijoille. Vaikka sopeutuminen usein tuottikin moninaisia pulmia, karjalaiset vieraanvaraisina, aktiivisina ja sosiaalisina ihmisinä voittivat ennakkoluulot ja sijoittuivat nopeasti yhteiskuntaelämän vastuullisiin tehtäviin. Karjalainen kulttuuri toi myös monille alueille uutta väriä.”
 



Martti Ahtisaari