Karjalan Liitto ry

Vuoden karjalainen pitäjä- ja kyläkirja 2020

Wiipurin matka 1900 ja Seminaarista paluu 1906 on Vuoden 2020 karjalainen pitäjä- ja kyläkirja

Wiipurin matka 1900 ja Seminaarista pluu 1906 on Vuoden karjalainen pitäjä- ja kyläkirja 2020.

Karjalan Liiton liittovaltuuston 1. varapuheenjohtaja Martti Talja valitsi Saara Finnin pääosin Antrean murteella kirjoittaman teoksen Wiipurin matka 1900 ja Seminaarista paluu 1906 Vuoden pitäjä- ja kyläkirjaksi.

Martti Taljan perustelut:

Kirja on osittain fiktiivinen, mutta kerronnan takana on kuitenkin oikeat tapahtumat. Kirja kertoo 8-vuotiaan Maria Liisan ensimmäisestä Viipurin suuntautuneesta markkinamatkasta isänsä Antin kanssa. Vuonna 1851 syntynyt Antti oli tehnyt tuon matkan vähintään kerran kuukaudessa.  Isä Antti, kylän seppä on ihmisläheinen, seurallinen ja oiva muistaja. Hän ehtii kertoa kuuntelunhaluiselle tyttärelleen vuosikymmenten ajalta kertyneet matkan maisemiin liittyvät yksityiskohdat – talot, ihmiset ja niihin liittyvät tapahtumat mielenkiintoisella tavalla. Viipurista kehityksestä linnoituskaupungista maakunnan liike-elämän kehdoksi saa hyvän kuvan. Kirja on täynnä yksityiskohtaisia kertomuksia ihmisten elämästä ja työtavoista. Liistekatiskan ja hapanharmaan teko onnistuu kirjan ohjein. Kuukaupin ylitys soutulautalla on mielenkiintoinen historiallinen yksityiskohta ennen vaijerilauttaa tai siltaa. Kirja kertoo Antrean historian tallentajan viipurilaisen Antti Rahkosen ja noskualaisen Suomen kirjastojen isän, Juho Pynnisen elämän liitoskohdista. Luonto lintuineen ja kasveineen saa oman arvonsa. Ihmisen suhde luontoon oli läheinen ja elettiin luonnon ehdoilla.

Seminaarista paluu on lyhyt novelli

Seminaarista paluu on lyhyt novelli Antin veljen Antti Nurmirannan (ent. Finni) paluusta Sortavalan seminaarista lukuvuoden päätteeksi. Opiskelua on jäljellä kaksi vuotta. Antti oli perheen ensimmäinen kansakoulun käynyt. Matkalla Antti poikkeaa Antrean vuonna 1873 aloittaneen kansakoulun ensimmäisen opettajan, eläkkeelle siirtyneen Johannes Putkosen luona. Opetustyönsä ohella Putkonen viljeli maata ja myllytti kyläläisten viljat ja päreet valmistuivat hänen höylällään. Putkonen oli opettajana ja monialayrittäjänä osaltaan uuden ajan tuoja Antreaan.

Valintani pääsyy oli kirjan kieli. Se on pääosin kirjoitettu Antreassa käytetyllä murteella. Kirja säilyttää meille nykypolville vanhaa puhuttua käyttökieltä erityissanastoineen. Murteen käyttö vuorottelee kirjakielen kanssa sujuvasti. Kirjoittaja on tarkistuttanut murresanastonsa alueen murteen tuntijoilla. Käytetty sanasto ja sen taivutus vaihtelivat pitäjittäin.
Kirjan arvoa lisää laajan lähdeaineiston ilmoittaminen. Haastattelujen määrä on suuri ja keskeiset tiedonantajat mainitaan nimeltä. Kirja on oiva esimerkki perinteen keruuseen liittyvien hankkeiden ja kilpailujen merkityksestä. Kirjan tekemisen innoitus perustuu Lapsuuteni Karjala -kirjoituskilpailuun.

Katso kaikkien kilpailuun osallistuneiden kirjojen perustelut.

Aiemmin voittaneet pitäjä- tai kyläkirjat:

Vuoden karjalainen pitäjä- ja kyläkirja 2019

Souda souda Sorolaan – Jaakkiman kylä Laatokan sylissä on Vuoden karjalainen kyläkirja

Souda souda Sorolaan on Vuoden karjalainen kyläkirja 2019.


Vuoden karjalaisen pitäjä- ja kyläkirjakisan voittajan valitsi Karjalaisten Pitäjäyhdistysten Liiton varapuheenjohtaja Sami Suviranta. Hänen valintansa on Souda souda Sorolaan – Jaakkiman kylä Laatokan sylissä.
Sami Suvirannan perustelut:
– Sorolan kylän asukkaat ja heidän elämänmenonsa tulevat kirjan sivuilta läheisiksi tutuiksi lukijalle. Huikean näkymän Laatokalle tarjoava Annanriutta kuvataan tarujen ja tiedon valossa. Jopa ylitsepursuavissa aineksissa ovat mukana myös mervenneet ja marjamämmi.
Suvirannan mukaan kirjan kieliasu on erinomainen ja painotyö laadukas. Valokuvia täydentävät kartat ja lehtileikkeet. Toimittajat ja taittajat osoittavat sekä ammattitaitoa että lämmintä eläytymistä sorolaisten oloihin kauniissa Karjalan kotikylässä.

Souda souda Sorolaan -kirjan ovat toimittaneet Tea Itkonen ja Marjatta Pöllänen. Kustantaja on Suur-Jaakkimalaiset ry.

Vuoden karjalaiset kirjat julkistettiin lauantaina 16.11.2019 Karjalaisilla suku- ja pitäjämarkkinoilla Karjalatalossa, Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki.

 

Vuoden karjalainen pitäjä- ja kyläkirja 2018

Männää Lopottii! on vuoden 2018 karjalainen pitäjä- ja kyläkirja

Männää Lopottii! on vuoden 2018 karjalainen pitäjä- ja kyläkirja.

 

Männää Lopottii! – Lahdenpohjan kauppalan kirja on Vuoden karjalainen pitäjä- ja kyläkirja.
Voittajan valinnan teki Karjalan Liiton hallituksen jäsen Kirsi Mononen.

Kirjan kirjoittaja Helena Kujala kuvailee Lahdenpohjan kauppalaa: Lahdenpohjan kauppala syntyi siihen kohtaan Jaakkimaa, missä enin osa pitäjän kauppapuodeista yli sata vuotta sitten sijaitsi. Lopottiin lähdettiin, kun tarvittiin suolaa tai lamppuöljyä, tai kun tuli kiireellistä asiaa apteekkiin. Kauppalaksi tulon jälkeen nousi Laatokan rantaan se tärkein – vaneritehdas. Pieniä yrityksiä syntyi solkenaan ja paikkakuntaa siunattiin vielä keskikoulun jatkeeksi perustetulla lukiolla.

–    Kirjassa on paljon asiaa, se kertoo kauppalan perustamisen kiemuroista ja vilkkaista markkinoista tivoleineen sekä kunnallispolitiikasta ja yrityselämästä, kirkosta ja kouluista, kauppiaista, kalastajista, laiva- ja muusta liikenteestä sekä matkailusta. Kirjassa kerrotaan palokunnasta, postista, puhelujen välityksestä, sanomalehdestä, Karjalan radasta, nuorisoseurasta, työväen yhdistyksestä, teatterista sekä varuskunnista ja kauppalan vaikuttajista, kertoo Kirsi Mononen.

Kirsi Monosen valinta oli Männää lopottii! koska:
–    Kirja vei mukanaan jo ensimmäiseltä sivulta.
–    Lahdenpohja on minulle vieras paikkakunta, mutta asiat on kirjoitettu niin mielenkiintoisesti, että kirja touhukkaista karjalaisista piti lukea siltä istumalta.
–    Kirja kuvaa kauppalan elämää, yrityksiä, yhdistyksiä, teatteria ym. ja niissä vaikuttaneita ihmisiä elävästi.
–    Historia, faktat ja muistelut lomittuvat, tieto- ja muisteluikkunat tekevät lukemisen helpoksi.
–    Teksti on jouhevaa ja taitto on selkeä.
–    Kirjassa on runsaasti valokuvia.
–    Kuvaus tämän päivän Lahdenpohjasta on kiinnostava.
–    Onnistunut kokonaisuus karjalaisesta kauppalasta.


Männää Lopottii! Lahdenpohjan kauppalan kirja

Toimittanut Helena Kujala
Työryhmä: Tea Itkonen, Sanelma Emelius-Äimä, Matti Haro, Kiti Hartikainen, Börje Häyrynen, Päivi Luukko-Salmela, Tanja Ålander-Pajula, Siiri Liukkonen
Julkaisija: Suurjaakkimalaiset ry

Valtava määrä tietoa pitäjä- ja kyläkirjoissa

Vuoden pitäjä- ja kyläkirjakisan voittajan Männää Lopottii! lisäksi kilpailuun osallistui kahdeksan muuta kirjaa, joita kaikkia valitsija Kirsi Mononen voi suositella.

Kärkkäälä, Patjaala, Rikkola, Riikola – Kotikylä Jääskessä
–    Jääsken neljän kylän ja niiden perheiden tarinat historian käännekohdissa

Kot näkkyy - Ensimmäinen kotiseutumatka Sortavalan seudulle
–    Ensimmäisten kotiseutumatkojen tunnelmia Sortavalan seudulta

Muolaan morsei ja sulho evakkoreessä Hämeeseen – Siirtoväen tulo, asuttaminen ja kulttuurien kohtaaminen Lounais-Hämeessä
–    Evakkotiet ja asettuminen Lounais-Hämeeseen, tapojen ja kulttuurien kohtaaminen ja eroavaisuudet, perhe, juhlat, käsityöt, ruoka.

Räisäläisten säätiö 70 vuotta vuonna 1947-2017
–    Räisäläisten säätiön toiminta merkittävänä pitäjän historian tallentajana, julkaisijana ja tilaisuuksien järjestäjänä.

Sama mua, uvvet rannat - Salmilaiset 1948-2018
–    Kattava teos salmilaisten ortodoksien sopeutumisesta Pohjois-Savoon, selviytymisestä, asutustoiminnasta, poliitikoista ja kulttuurivaikuttajista.

Sana siirtyi - Vuoksenrannasta Vesivehmaalle, Vuoksenrannan metodistiseurakunta 1921-2017
–    Kuinka metodismi levisi Britanniasta Amerikan kautta Pohjoismaihin ja Viipurin kautta Vuoksenrantaan.

Tähtitaivaan alla synnyinkylä Siparila Karjalan kannaksella Valkjärvellä
–    Päiväkirjamerkinnät vuosilta 1923-1944 valaisevat arkielämää Siparilassa.

Vahvana muistoissamme - Venäjänkieliset ortodoksikylät Kyyrölä, Kangaspelto, Parkkila, Sudenoja
–    Muolaan Kyyrölän venäjänkielisten ortodoksikylien ja sen asukkaiden yhteinen tarina, juhlat ja perinteet sekä muistelmat.

–    Voin suositella jokaista kirjaa. Niissä on valtava määrä uutta tietoa, paljon tunnetta, pysäyttäviä muistelmia, kertoo Kirsi Mononen.
Ne ovat kertomuksia selviytymisestä ja erilaisuudesta sekä siitä, kuinka muistot saavat usein hopeareunat. Niissä on monipuolista paikallishistoriaa - vaikka muistot ja kokemukset ovat meidän omia, henkilökohtaisia ja karjalaisten heimoa koskettavia, on niillä myös laajempi merkitys. Niissä on historiaa, joka on vaikuttanut kaikkien suomalaisten elämään.