Karjalaisevakkojen matkassa vuosina 1939–1945

6. Jälleenrakentaminen Karjalassa

Jälleenrakentamisen jarruna olivat materiaali- ja työvoimapula.

6. Jälleenrakentaminen Karjalassa

Karjalan jälleenrakentamisen painopiste oli paluun vuosina 1941–1944 maaseudulla ja maataloudessa. Syksystä 1941 lähtien Karjalan kesannolla olleet pellot odottivat kyntäjäänsä ja kylväjäänsä. Paras ahertaja vainioille oli karjalainen maamies, joka eli pika-asutuslain raukeamisen jälkeen turhauttavassa epävarmuudessa. Vetreimmät miehet vei mukanaan sota Rokan Antin tavoin, niinpä kotien ja maatalouden jälleenrakennusurakka jäi suurimmaksi osaksi kotijoukoille – naisille, lapsille ja vanhoille miehille. Maatalouden jälleenrakentamista johtivat Maatalousseurojen Keskusliiton johtamat paikalliset maanviljelysseurat. Jo kesällä 1943 Karjalan maatalous oli omavarainen päätuotteina peruna ja vilja. Ennen sotaa kukoistaneen karjatalouden elvyttämiseen paluun vuodet olivat liian lyhyet.
Karjalaan palanneen siirtoväen asuntotilanne oli kesällä 1942 erittäin heikko. Ilman uusia asuntoja osa palaajista olisi joutunut muuttamaan takaisin sisä-Suomeen talveksi 1942–1943. Aseveliliiton, Suurtalkoiden ja sotatoimiyhtymien yhteistyön tuloksena valmistui vuoden 1942 aikana Kannaksen Ryhmän miesten talkootyönä yli 800 hirsikehikkoa. Monista uusien talojen tupaantuliaisista tuli arvovieraiden läsnäolollaan kunnioittamia juhlia.

Alunperin väliaikaiseksi uskottu sotilashallinto jäi voimaan vuosien 1941–1944 ajaksi; tosin merkittävä osa sen tehtävistä siirtyi vähitellen siviiliviranomaisille. Kunnallisvaltuustot alkoivat toimia vuodesta 1943 alkaen. Kaupunkien jälleenrakentamiseen ei voitu tarttua samalla tarmolla kuin maaseudun tuotantokuntoon saamiseen. Kaupunkien piti odotella vuoroaan voitollisen sodan jälkeiseen aikaan. Jälleenrakentamisen jarruna olivat materiaali-ja työvoimapula. Suurin osa rakentamisen perusmateriaaleista käytettiin linnoitustöihin ensin Itä-Karjalassa ja keväästä 1944 lähtien Kannaksella. Viipurin asukasluku vuosina 1941–1944 oli vain 40 prosenttia vuoden 1938 luvusta.

Tutustu lisää!
Katso Valtion tiedotuslaitoksen dokumentti Karjalan jälleenrakentamisesta.
Löydät filmin osoitteesta: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1365387

6. Jälleenrakentaminen Karjalassa

1. Suomalaiset sotilaat korjaavat vapaahetkinään hävityksen jälkiä. Sauna jo (asuttavassa) kunnossa. Ägläjärvi, 10.8.1941 (SA-kuva)

1. Suomalaiset sotilaat korjaavat vapaahetkinään hävityksen jälkiä. Sauna jo (asuttavassa) kunnossa. Ägläjärvi, 10.8.1941 (SA-kuva)

2. Kannaksen nuorin jälleenrakentaja, 8-vuotias hevosmies tukinajoon lähdössä, Kämärä 15.3.1942 (SA-kuva)

2. Kannaksen nuorin jälleenrakentaja, 8-vuotias hevosmies tukinajoon lähdössä, Kämärä 15.3.1942 (SA-kuva)

3. Asevelitalon saajat talonsa edustalla, Muolaa 16.10.1942 (SA-kuva)

3. Asevelitalon saajat talonsa edustalla, Muolaa 16.10.1942 (SA-kuva)

4. Rakenteilla oleva talo Kurkijoen Alhossa, 1941 (Pekka Kyytisen kokoelma, Kansatieteen kuvakokoelma, Museovirasto)

4. Rakenteilla oleva talo Kurkijoen Alhossa, 1941 (Pekka Kyytisen kokoelma, Kansatieteen kuvakokoelma, Museovirasto)

5. Läskelän sillan jälleenrakentamistyö käynnissä, 24.7.1941 (Esko Manninen, valokuvaaja, SA-kuva)

5. Läskelän sillan jälleenrakentamistyö käynnissä, 24.7.1941 (Esko Manninen, valokuvaaja, SA-kuva)

6. 18 asevelitaloa luovutettiin siirtoväelle. Talot on rakennettu Viipurin It- ja huoltojoukkojen toimesta. Yleiskuva luovutustilaisuudesta Ala-Sommeen kansakoululla, 27.3.1943 (Sot.virk. T.Nousiainen, valokuvaaja, SA-kuva)

6. 18 asevelitaloa luovutettiin siirtoväelle. Talot on rakennettu Viipurin It- ja huoltojoukkojen toimesta. Yleiskuva luovutustilaisuudesta Ala-Sommeen kansakoululla, 27.3.1943 (Sot.virk. T.Nousiainen, valokuvaaja, SA-kuva)

7. Nousevan Karjalan jälleenrakentajat, 23.3.1943 (Sot.virk. L.Lamminmäki, valokuvaaja, SA-kuva)

7. Nousevan Karjalan jälleenrakentajat, 23.3.1943 (Sot.virk. L.Lamminmäki, valokuvaaja, SA-kuva)