Joulukalenteri 7.12.

Kirvun seurakunta

”Vuoden 1941 aikana palasi noin 30-50 % väestöstä takaisin. Myös kirkkoherranvirasto muutettiin takaisin. Näin laaja muutto heti takaisinvaltauksen jälkeen kävi mahdolliseksi, koska rakennusvauriot olivat vain noin 15 %. Millaista oli Kirvussa kesällä 1941 heti takaisinvaltauksen jälkeen? Osa pelloista oli viljelty. Niinpä saatiin korjata huomattava kaali- ja kurkkusato. Ruista ja vehnää korjattiin myös jonkin verran. Heinää niitettiin lokakuussa nälkäiselle karjalle. Nälkä ahdisti ankarasti kirvulaisia niin kuin kaikkia. Ruoasta oli todella puutetta.”

Oheinen ote on Kirvun seurakunnan vt. kirkkoherra Edvin J. Laureman laatimasta kertomuksesta vuodelta 1950. Seurakunnan väkiluku oli aikanaan noin 8500 henkeä. Ylimääräisten harjoitusten aikana ei siviiliväestöä evakuoitu pois muutamia vapaaehtoisia lukuun ottamatta. Sen sijaan Kirvuun evakuointiin siviiliväestöä ja karjaa huomattavat määrät Raudusta ja Metsäpirtistä. Myös suomalaisia joukko-osastoja sijoitettiin paikkakunnalle. Talvisodan sytyttyä pommitusten peloittamana väestö alkoi siirtyä rautatieasemien läheisyydestä syrjäkyliin. Mitään suurempaa evakuointia ei kuitenkaan tapahtunut koko sodan aikana. Kirvulaiset jättivät kotinsa vasta Moskovan rauhan myötä. Talvisodan aiheuttamat tuhot rajoittuivat Laureman mukaan verrattain vähiin. Kipeimmin ne tuntuivat ihmismenetyksien tähden. Laskettiin noin 250 kirvulaisen pojan saaneen sankarikuoleman rintamilla.

Välirauhan aikana kirvulaiset oli sijoitettu Hämeenkyröön, Viljakkalaan, Suodenniemeen, Karkkuun, Mouhijärvelle, Kulloon ja Lavialle. Kirkkoherranvirasto siirrettiin monien sitkeiden neuvottelujen jälkeen Hämeenkyröön.

Paluu Kirvuun tapahtui laajasti, kuten alun otteesta ilmenee. Uusi määräys evakuoimiseen tuli kuitenkin 20.6.1944. Tällöin evakuoitiin suurin osa kirvulaisia takaisin Kanta-Suomeen. Rintamalinjan vakiintuessa päästettiin osa kirvulaisia takaisin sadonkorjuutyöhön. Syksyllä rauhan tultua ja Kirvun jäädessä vihollisen puolelle evakuoitiin kaikki kirvulaiset pois. Heidät sijoitettiin Kankaanpäähän. Myös Honkajoki, Karvia ja Jalasjärvi määrättiin kirvulaisten sijoituskunniksi.

Myöhemmin kirvulaisia sijoitettiin lopullisiin sijoituskuntiin seuraavasti: Orimattilaan n. 3000, Mäntsälään n. 1000, Kärkölään n. 800 ja Pukkilaan n. 250 henkeä. Kun Kirvun siirtoseurakunta lakkasi 31.12.1949 ja siirtokortit lähetettiin eri seurakuntiin, todettiin kirvulaisia asuvan lähes 150:ssä eri seurakunnassa ympäri Suomea.

Tutustu kokonaisuudessaan tämän ja muiden seurakuntien kertomuksiin, jotka on koottu uuteen julkaisuun ”Selostuksia eräiden siirtoseurakuntien kohtaloista ja sotatapahtumista 1939-1949”. Kirjaa on saatavilla Karjalan Liiton SieMie-puodista tai verkkokaupasta osoitteesta: https://www.karjalanliitto.fi/siemiepuoti/kirjat-ja-julkaisut/kirjat/