Karjalan Liitto ry

Luukku 4

Joulukalenterin luukku 4.

Joulukalenteri 4.12.

Johanneksen kirkko on tuhottu rauniokasaksi 9.9.1941. SA-Kuva.

Johanneksen seurakunta

Evakuointireitti hevosille, karjalle ja omin neuvoin kulkijoille oli määrätty kulkemaan Sommeelta Porlammin kautta länteenpäin Viipurin ohi. Siinä oli hevosajoneuvoa, karjaa ja pyörämiehiä. Kaikki näytti sujuvan rauhallisesti. Olihan kokemusta tällaisessa liikkeellelähdössä. Muistan vanhan pariskunnan, joka kuljetti paria lehmäänsä ja kulki jalan. Olivat väsyneet kuljettuaan kuusi kilometriä kodistaan ja lepäilivät tien vieressä. Eihän se väsymys ihme ollut, vanhoja kun olivat. Ajattelin silloin, mahtavatko ajoissa ehtiä. Miten sitten lienevät selvinneet, mutta sinne päätyivät minne muukin evakkoväki.”

Oheinen ote on Johanneksen seurakunnan pastorin Jaakko Kepon laatimasta kertomuksesta. Johanneksen seurakunta sijaitsi Suomenlahden saariston turvaisessa kainalossa. Siihen kuului paitsi itse Johanneksen kuntaa, myös Uuraansaarella sijaitseva osa Viipurin kaupunkia eli Monolan, Ihoilan, Suikkilan ja Uuraan kylät. Asukkaita alueella oli noin 10 600, mm. maanviljelijöitä, kalastajia, satama- ja tehdastyöläisiä.

Ylimääräisten harjoitusten aikaan Johannekseen sijoitettiin neljännen divisioonan kenttäsairaala, joka sijoittui kaikkiin kylän suurimpiin taloihin, myös pappilaan. Joulukuun alkupäivinä koottiin sekä Johanneksesta, että naapuripitäjistä pakolaisia Kaislahden kartanoon, josta heidät toimitettiin juniin ja lähetettiin länteen. Johanneksen seurakunnan, Uuras mukaan luettuna, väliaikaiseksi sijoitusalueeksi oli määrätty Salon kauppalan ympäristöseurakunnat.

Jatkosodan aikana myös Johanneksessa ryhdyttiin innolla rakennustyöhön. Raunioiden sijalle alkoi nousta pienempiä ja suurempia asuinsuojia. Uusi evakuointikäsky tuli 15.6.1944. Koivisto-Viipurin maantiellä liikkui jo tuolloin etelämpää tulleita evakkoja. Huhuttiin venäläisten maihinnoususta jossain Koivistolla. Evakuoitava tavara oli määrätty viemään tehtaan luona olevaan varastosuojaan, josta junan piti ne noutaa. Sinne ne jäivät. Sijoituspaikaksi oli määrätty monelle jo edelliseltä evakkoajalta tuttu Paimio, lisäksi Marttila ja Tarvasjoki. Uuraalaiset ja Monolan sekä Suikkilan kylän asukkaat, jotka kunnallisesti kuuluivat Viipuriin, sijoitettiin Kiikkaan.

Tutustu kokonaisuudessaan tämän ja muiden seurakuntien kertomuksiin, jotka on koottu uuteen julkaisuun ”Selostuksia eräiden siirtoseurakuntien kohtaloista ja sotatapahtumista 1939-1949”. Kirjaa on saatavilla Karjalan Liiton SieMie-puodista tai verkkokaupasta osoitteesta: https://www.karjalanliitto.fi/siemiepuoti/kirjat-ja-julkaisut/kirjat/