Joulukalenteri 3.12.

Impilahden seurakunta

”Seurakunnan viimeinen jumalanpalvelus kotiseudulla pidettiin ensimmäisenä adventtina 3/12/1939. Se oli tarkoitettu uuden kirkkoraamatun ja uuden virsikirjan käytäntöön ottamisen johdosta juhlajumalanpalvelukseksi, mutta tilanteen rauhattomuus esti tämän tarkoituksen toteutumisen. Ilmavaaran vuoksi jumalanpalvelus oli supistettava mahdollisimman lyhyeksi. Hoosiannaa ei kanttorin matkoillaolon vuoksi veisattu ja virrenveisuutakin säestettiin vain harmoonilla.”

Oheinen ote on Impilahden seurakunnan entisen kirkkoherran Ilmari Salomaan laatimasta kertomuksesta vuodelta 1950. Seurakunnan väkiluku oli vuoden 1939 lopussa 7722 henkeä. Suurin osa Impilahden pitäjää tuli evakuoiduksi joulukuun alkupuoliskolla. Nämä ihmiset kuljetettiin junalla aluksi pääasiallisesti Liperin pitäjään, jossa impilahtelaisia oli silloin monia tuhansia yhtä aikaa. Muutamat Impilahden pitäjän läntisimmät kylät evakuoitiin sen sijaan vasta joulukuun loppupuolella ja niiden asukkaat vietiin aivan toiselle taholle, Pohjanmaalle, Kokkolan ympäristöpitäjiin. Niille paikkakunnille, joille impilahtelaiset aluksi oli viety, he eivät kuitenkaan jääneet. Liperistä käsin Impilahden siirtoväki hajaantui vähitellen muihin Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon pitäjiin. Samoin myös Pohjanmaalta impilahtelaiset verrattain pian siirrettiin Pohjois-Savoon. Niin impilahtelaiset ja Impilahden seurakuntalaiset joutuivat asumaan noin 16 eri pitäjässä, Varkauden seuduilta lähtien Kiuruvedelle ja Pyhäjärvelle saakka pohjoisessa.

Impilahden pitäjän alue kokonaisuudessaan ei joutunut sotatantereeksi talvisodan aikana, koska rintama pysähtyi jonkun matkan päähän kirkonkylästä. Kuitenkin koko pitäjän aineelliset vauriot olivat sotien aikana melkoiset. Kipeimmältä toki myös impilahtelaisten mielissä tuntuivat monen nuoren lupaavan elämän menettäminen sodalle. Jatkosodan aikana myös pahiten tuhoutuneisiin kyliin palasi asukkaita siten, että vuonna 1944 arviolta 2/3 impilahtelaisista oli palannut kotiseuduilleen.

Uusi lähtö siirtolaisuusmatkalle tuli heinäkuun alussa vuonna 1944. Impilahden väestön lopulliseksi sijoitusalueeksi määrättiin myöhemmin suunnilleen samat pitäjät Savossa, jotka olivat ensimmäisenkin siirtolaisuuden aikana olleet heille määrättyinä. Tämä lopullinen sijoitusalue ulottui etelässä Savonrannasta, pohjoisessa Kaaville ja Kuusjärvelle saakka. Myöhemmin alueeseen lisättiin vielä Iisalmi.

Tutustu kokonaisuudessaan tämän ja muiden seurakuntien kertomuksiin, jotka on koottu uuteen julkaisuun ”Selostuksia eräiden siirtoseurakuntien kohtaloista ja sotatapahtumista 1939-1949”. Kirjaa on saatavilla Karjalan Liiton SieMie-puodista tai verkkokaupasta osoitteesta: https://www.karjalanliitto.fi/siemiepuoti/kirjat-ja-julkaisut/kirjat/