Joulukalenteri 22.12.

Äyräpään seurakunta

”Sodan aiheuttamat tuhot olivat suunnattomat. Pitäjän yhdestätoista kansakoulusta säästyi vain yksi ja sekin pahasti vaurioituneena. Kirkollisista rakennuksista ei jäänyt muuta jäljelle kuin kivijalat, uusi kirkko oli raunioina ja hautausmaa perinpohjin tuhottu, muistomerkit haudoilta poisviedyt pitkienkin matkojen päähän. Hautausmaaksi ei paikkaa tuntenut, sillä niin perinpohjin se oli tuhottu. Vauraat, suuret kylät olivat kokonaan tulleet autioiksi, vain jokunen rakennus oli jäljelle jäänyt eikä nekään aivan koskemattomiksi.”

Oheinen ote on Äyräpään seurakunnan kirkkoherran J.O. Markkolan laatimasta kertomuksesta vuodelta 1949. Pitäjän asukasluku oli vuonna 1939 yhteensä 5949 henkilöä. Myös Äyräpäässä jo ylimääräisten harjoitusten aika näkyi sotilaiden majoittumisena alueelle. Heti harjoituskäskyn tultua olivat kaikki tiet vilkkaasti liikennöityjä, hevosten ja miehistöjen täyttämiä. Seuraavina päivinä saapui sotilaita niin, että kaikki talot olivat täyteen majoitetut, pappilan suojiinkin majoitettiin neljä upseeria ja 15 miehistöön kuuluvaa sotilasta, sekä useita hevosia.

Kun talvisota syttyi, tyhjeni seutu nopeasti siviiliväestöstä, ainoastaan jotkut harvat pysyttelivät kodeissaan seuraavan tammikuun loppupuolelle saakka, jolloin seutu rupesi olemaan taistelutantereena. Myös jatkosodan aikana rintamalinja pysähtyi Äyräpäässä, jossa viikkokausia käytiin, mitä verisimpiä taisteluja. Taisteluun osallistuneet sotilaat kertoivat, että Äyräpää on kauttaaltaan kokenut sodan raskaimmat koettelemukset, ja siitä syystä eniten hävitetty seutu. Sodassa kaatui 94 seurakunnan jäsentä, joista 41 on haudattu Äyräpään hautausmaahan.

Kun asunnot oli poltetut täytyi jatkosodan aikana tulla toimeen puutteellisissa väliaikaisissa asunnoissa. Tästä syystä yleensä lapset ja vanhukset eivät palanneet kotiseudulleen Karjalan takaisinvaltauksen jälkeen. Väestöstä ennätti ennen toista evakuointia palata kotiseudulleen noin 2/3.

Seurakunnan väestö siirrettiin toisessa evakuoinnissa Loimaan seudulle, jossa sen varsinaiset sijoituskunnat olivat: Loimaa, Mellilä, Pöytyä, Karinainen ja Koski Tl. Lopullinen sijoitusalue oli Lahden ympäristö: Nastola, Hollola, Koski Hl., Kärkölä ja Lammi.

Tutustu tarkemmin tämän ja muiden seurakuntien kertomuksiin, jotka on koottu uuteen julkaisuun ”Selostuksia eräiden siirtoseurakuntien kohtaloista ja sotatapahtumista 1939-1949”. Kirjaa on saatavilla Karjalan Liiton SieMie-puodista tai verkkokaupasta osoitteesta: https://www.karjalanliitto.fi/siemiepuoti/kirjat-ja-julkaisut/kirjat/selostuksia-eraiden-siirtoseurakuntien-kohtaloista-ja-sotatapahtumista-1939-1949-p-212.html

Kuva: Äyräpään kirkko, kirjan kuvitusta.