Joulukalenteri 21.12. 

Vuoksenrannan seurakunta

”Helppo ei seurakuntalaisille ole ollut tämä kymmenen vuoden taival, jonka kulku edellä olevassa on pääpiirtein esitetty, mutta tähän asti on Herra auttanut. Kantavana tekijänä on myöskin ollut se kokemus, että vuoksenrantalaiset ovat kaikissa sijoituspaikoissa saaneet osakseen paikallisen väestön puolelta ystävällisyyttä. Niinpä tänäkin päivänä ja varmasti tulevaisuudessa jatkuvasti käydään vieraissa täältä Itä-Hämeestä Pohjanmaalla ja Ähtärissä ja Töysässä ja päinvastoin. On solmittu molemmin puolin ystävyys- ja sukulaisuussiteitä. Ja näyttää siltä, että myöskin tänne Itä-Hämeeseen kotiudutaan.”

Oheinen ote on Vuoksenrannan seurakunnan kirkkoherran Arvi Pullin laatimasta kertomuksesta vuodelta 1950. Vuoksenrannan seurakunta oli perustettu Antrean seurakunnan eteläisistä kylistä. Seurakunnan miehet lähtivät syksyllä 1939 ylimääräisten harjoitusten alettua rajalle. Koko harjoitusten ajan oli Vuoksenrantaan sijoitettu armeijan osastoja ja pappilassa oli pitkän ajan rykmentin esikunta. Kun talvisota syttyi naiset, lapset ja vanhemmat miehet kuljetettiin autoilla ja hevosilla Sairalan ja Koljolan asemille ja sieltä evakkojunilla Kurikkaan, joka oli määrätty Vuoksenrannan sijoituspaikaksi. Myöskin karjaa kuljetettiin pois, mutta ei Kurikkaan, vaan muualle ympäri Suomea. Tämä oli ikävä yllätys väestölle. Vuosina 1940-1941 seurakunnan väestöä sijoitettiin vielä uudestaan, viimeksi Kuopion ympäristöön.

Vuoksenranta valloitettiin jatkosodan myötä takaisin 16.8.1941. Jäljistä päätelleen pitäjässä oli ollut sotien välissä paljon venäläistä asutusta. Pitäjän viljelykset olivat kuitenkin kirkkoherran mukaan rappiotilassa ja varsinkin Sintolan kylässä oli palanut metsää satoja hehtaareja.

Elokuun lopussa lähti matkalle noin 250 henkeä puhdistus- ja viljankorjuutöihin. Jälleenrakennus aloitettiin heti. Viljelyksiä kunnostettiin, palaneiden rakennusten tilalle tehtiin uusia ja pois siirretyt siirrettiin takaisin entisille paikoilleen. Kirkkoherran mukaan väestö malttoi tuskin yötäkään levätä. Niin oli mieluista kotien kunnostaminen.

Vuoksenrannassa ei tapahtunut mainittavia siviilihenkilöiden menetyksiä. Talvisodassa kaatui 24 miestä ja jatkosodassa noin 70 miestä ja yksi lotta.

Kesäkuun 18. päivänä 1944 alkoi Vuoksenrannasta uusi evakuoiminen. Nyt siirrettiin väestö Ähtärin ja Töysän pitäjiin. Vuoksenrannan lopulliseksi sijoituspaikaksi määrättiin Itä-Häme. Jo keväästä 1945 lähtien alkoi seurakuntalaisten siirto Asikkalan, Sysmän, Hartolan, Joutsan, Pertunmaan ja Luhangan pitäjiin, joissa heille annettiin tiloja. Tämän lisäksi asui vuoksenrantalaisia vuonna 1950 ympäri Suomea, yhteensä noin sadassa pitäjässä.

Tutustu tarkemmin tämän ja muiden seurakuntien kertomuksiin, jotka on koottu uuteen julkaisuun ”Selostuksia eräiden siirtoseurakuntien kohtaloista ja sotatapahtumista 1939-1949”. Kirjaa on saatavilla Karjalan Liiton SieMie-puodista tai verkkokaupasta osoitteesta: https://www.karjalanliitto.fi/siemiepuoti/kirjat-ja-julkaisut/kirjat/selostuksia-eraiden-siirtoseurakuntien-kohtaloista-ja-sotatapahtumista-1939-1949-p-212.html

Kuva: Vuoksenrannan kirkko, kirjan kuvitusta.