Karjalan Liitto ry

Luukku 18

Joulukalenterin luukku 18.

Joulukalenteri 18.12.

Räisälän kirkko, kirjan kuvitusta.

Räisälän seurakunta

Seurakunnan päättäjäisjuhlat pidettiin Kokemäellä 18/12/1949. Sankoin joukoin oli räisäläisiä saapunut koolle. Kirkossa oli yli 2000 henkeä, joista yli 800 polvistui ehtoollispöytään. Puhujiksi oli saapunut oman kirkkoherran ja Kokemäen pappien lisäksi seurakunnan entisistä papeista tohtori S. Sirenius, rovasti V. Heinikainen, pastorit P. Lehtinen ja O. Honkkila. Kiitollisin mielin siitä perinnöstä, mikä Karjalassa seurakunnan kautta oli saatu, tahdottiin vielä kerran yhdessä nöyrtyä Herran kasvojen eteen anoen voimaa ja siunausta elämälle uusissa seurakuntayhteyksissä.

Oheinen ote on Räisälän seurakunnan kirkkoherran J.T. Helasvuon laatimasta kertomuksesta vuodelta 1950. Seurakunnan väkiluku oli vuonna 1939 yhteensä 7582 henkilöä. Kun talvisota syttyi 30.11.1939, saatiin Räisälässä jo puolen päivän seuduissa nähdä ensimmäisten pakolaisten rajalta päin tulevan kuorma-autoilla ja hevosilla, monet heistä aivan niissä varusteissa, mitä sattui taistelun alkaessa ruumiin verhoina olemaan. Iltapäivällä ja seuraavana yönä alkoi läpi pitäjän kulkea karjajonoja. Viimeisen kerran pidettiin jumalanpalvelus säännölliseen aikaan klo 10 Räisälän kirkossa jouluaattona. Jouluaamukirkko klo 6 pidettiin aseellisen vartion suojellessa sekä ilmasta ja maasta käsin.

Talvisota vaati 72 räisäläisen sotilaan ja 1 siviilihenkilön hengen. Kun Räisälä oli rintaman takana, tuhoutui siellä pommituksissa ainoastaan aniharva rakennus. Kirkollisetkin rakennukset jätettiin rajan taakse vahingoittumattomina. Räisäläisten sijoituskunnaksi tuli ensivaiheessa Ilmajoki.

Jatkosodan myötä tapahtuneen Räisälän valtauksen jälkeen lähti 70-henkinen työryhmä valmistamaan siviiliväestölle takaisinpaluun mahdollisuuksia. Lokakuuhun mennessä oli paluulupia annettu 1 300 henkilölle ja 1.3.1942 oli palanneita 3 709 henkeä. Kun nämä olivat viettäneet kotiseudullaan vaikean talven ja työskennelleet uusien tulokkaiden kera, tulivat viime mainitun vuoden kuluessa pitäjään melkein kaikki loputkin. Väkiluku oli vuoden 1942 lopussa 7 353 henkeä.

Kun uusi lähtö tuli kesällä 1944 kohtasi räisäläisiä yksi suurimmista siviilejä kohdanneista tragedioista jatkosodan aikana. Suuri evakuoitavien joukko, etupäässä vanhuksia ja lapsia äiteineen joutui Elisenvaarassa tiistaina 20.6. ankaraan ilmapommitukseen, joka vaati uhrina mm. lähes 80 räisäläisen hengen. Vainajista haudattiin osa Kurkijoelle, loput kuljetettiin Savonlinnaan, jonka sotasairaalassa myöskin haavoittuneet hoidettiin.

Maanhankintalain mukaan oli räisäläisten sijoituskunniksi määrätty pääosin Satakunnasta yksitoista kuntaa. Eniten pitäjän asukkaita sijoittui tuolloin mm. Kokemäelle, Köyliöön, Euraan, Kiukaisiin ja Eurajoelle.

Tutustu tarkemmin tämän ja muiden seurakuntien kertomuksiin, jotka on koottu uuteen julkaisuun ”Selostuksia eräiden siirtoseurakuntien kohtaloista ja sotatapahtumista 1939-1949”. Kirjaa on saatavilla Karjalan Liiton SieMie-puodista tai verkkokaupasta osoitteesta: https://www.karjalanliitto.fi/siemiepuoti/kirjat-ja-julkaisut/kirjat/

Kuva: Räisälän kirkko, kirjan kuvitusta.