Joulukalenteri 13.12.

Wpl. Pyhäjärven seurakunta

”Myös italialaista sotaväkeä oli Sortanlahdessa. He olivat vähäpätöiseltä näyttävää väkeä. Sanottiin niitten syöneen pääskysiä. He olivat saaneet tietoonsa, että suomalaistaloissa on sellainen rakennus, missä voi peseytyä. He saivat Pekka Immosen ymmärtämään, että he haluaisivat tulla peseytymään. Sopihan se. Pekka lämmitti saunan siltä varalta, että siinä useampikin voi kylpeä ja sitten lähdettiin italialaisten kanssa kylpemään. Pekka antoi jokaiselle vastat käteen. Italialaiset pitivät niitä kuin kukkapuketteja. Mitähän näillä tehdään. Pekka ropsautti löylyä ja näytti, että vastalla pitää vihtoa. Hän heitti oikein suomalaisen löylyn, silloin italialaiset alas lauteilta ja lattialle istuen katselivat kauhistuneina, miten Pekka kauheassa kuumuudessa pieksi itseään vastalla. Muuta saunareissua ei italialaisista Sortanlahdessa kerrottu.”

Oheinen ote on Wpl. Pyhäjärven seurakunnan kirkkoherran K.A.Wiikan laatimasta kertomuksesta vuodelta 1949. Suurin osa pyhäjärveläisistä jätti pitäjän talvisodan sytyttyä joulukuun alussa. Viimeiset kuitenkin lähtivät vasta kaksi päivää rauhanteon jälkeen. Pyhäjärveläiset sijoitettiin tuossa kohtaa pääosin Alavudelle (5000 henkilöä) sekä Töysään (750 henkilöä). Myöhemmin heitä sijoitettiin muihin Pohjanmaan pitäjiin, kuten Alajärvelle, Kuortaneelle ja Soiniin. Pika-asutuslailla perustettiin Satakuntaan maatiloja ja tuossa kohtaa alkoi pyhäjärveläisiä muuttaa etelämmäksi uusille asuinsijoilleen. Tuolloin tulivat uusiksi sijoituspaikoiksi mm. Punkalaidun, Tyrvää, Suodenniemi ja Mouhijärvi.

Pyhäjärven takaisinvaltaus tapahtui jatkosodan myötä 19.-24.8.1941. Konevitsa tosin miehitettiin suomalaisten toimesta vasta 23.9., jolloin venäläiset olivat sieltä poistuneet. Ensimmäisiä pyhäjärveläisiä oli saapunut takaisin kotiseuduilleen jo 28.8. Vaikka näkymät kotiseuduilla olivat karut, niin kirkkoherran mukaan ilo valtasi ihmisten mielet: ”Jokainen puhui ja nauroi, nauroi ja puhui, eikä joutanut huomaamaan kuunneltiinko häntä tahi ei”. Suuri vaara oli siirtoväellä paluun alkupäivinä kuitenkin metsiin piiloutuneiden vihollisten tähden. Talvisodan ja takaisinvaltauksen aikana tuhoutui pitäjän rakennuksista noin 30%. Mm. Taubilan kartano, kirkko ja asemanseutu olivat menetetyt.

Uusi lähtökäsky tuli juhannuksen edellä 1944. Pyhäjärveläisten varsinaiseksi asuma-alueeksi määrättiin Satakunnassa tylppäkärkisen ja tasakylkisen kolmion muotoinen alue, jonka kärki oli Nokialla, mutta kulmat Jämijärvellä ja Huittisissa. Eniten väestöä sijoittui mm. Huittisiin, Tyrväälle, Hämeenkyröön ja Korpilahdelle. 

Tutustu tarkemmin tämän ja muiden seurakuntien kertomuksiin, jotka on koottu uuteen julkaisuun ”Selostuksia eräiden siirtoseurakuntien kohtaloista ja sotatapahtumista 1939-1949”. Kirjaa on saatavilla Karjalan Liiton SieMie-puodista tai verkkokaupasta osoitteesta: https://www.karjalanliitto.fi/siemiepuoti/kirjat-ja-julkaisut/

Kuva: Vpl. Pyhäjärven asukkaita ulkojumalanpalveluksessa, 1.8.1942, SA-kuva