Vuoden karjalaiset kirjat on valittu

28.11.2020 12:00

Vuoden karjalainen kirja on Uno Ullberg – Viipurin arkkitehti


Karjalan Liiton puheenjohtaja Outi Örn valitsi Vuoden karjalaiseksi kirjaksi arkkitehti Uno Ullbergistä kertovan monografian Uno Ullberg – Viipurin arkkitehti. Kirja on ensimmäinen kokonaisesitys tuntemattomaksi jääneen arkkitehdin elämästä ja arkkitehtuurista.

Perusteluissaan Outi Örn sanoo, että kirjaa voidaan pitää kunnianosoituksena Uno Ullbergille, mutta myös merkittävänä kulttuuritekona. Teoksessa suomalaiset ja venäläiset asiantuntijat esittelevät Ullberin monipuolisen tuotannon koko laajuudessaan.
Voittajateoksessa on käytetty runsaasti lähdeaineistoa ja teksti on vakuuttavaa ja kirjoittajat ovat selkeästi alansa asiantuntijoita.

Outi Örn sanoo: "Perusteellista työtä on tehty myös luetteloiden ja liitteiden suhteen, mikä mahdollistaa tarkemman jatkotutkimuksen, jota mielellään näkisi. Korkeatasoiseen tekstiin yhdistyy upea kuvatoimitus, jolloin kokonaisuudesta muodostuu sisällöllinen ja visuaalinen elämys. Kirjan erityinen ansio on se, että se nostaa esille arkkitehtuurihistorian marginaaliin jääneen Ullbergin uudestaan esille. Siten kirjaa voidaan pitää kunnianosoituksena Ullbergille, mutta myös merkittävänä kulttuuritekona."

Vuoden karjalainen kirja -kilpailuun osallistuivat:
Karjalan eräperinne
Sortavala - muutosten ja muistojen kaupunki -historiateos on valmistunut
Viipuri: Historiallinen kaupunkikartasto

Uno Ullberg – Viipurin arkkitehti
Netta Böök ja Kari Immonen (Toim.)
Sivumäärä: 416
ISBN: 978-952-5195-52-1
Julkaisija Uno Ullberg -seura, 2020.

Lue lisää

Wiipurin matka 1900 ja Seminaarista paluu 1906 on Vuoden 2020 karjalainen pitäjä- ja kyläkirja

Wiipurin matka 1900  ja Seminaarista paluu 1906.
Karjalan Liiton liittovaltuuston 1. varapuheenjohtaja Martti Talja valitsi Saara Finnin pääosin Antrean murteella kirjoittaman teoksen Wiipurin matka 1900 ja Seminaarista paluu 1906 Vuoden pitäjä- ja kyläkirjaksi.

Martti Taljan perustelut:

Kirja on osittain fiktiivinen, mutta kerronnan takana on kuitenkin oikeat tapahtumat. Kirja kertoo 8-vuotiaan Maria Liisan ensimmäisestä Viipurin suuntautuneesta markkinamatkasta isänsä Antin kanssa. Vuonna 1851 syntynyt Antti oli tehnyt tuon matkan vähintään kerran kuukaudessa.  Isä Antti, kylän seppä on ihmisläheinen, seurallinen ja oiva muistaja. Hän ehtii kertoa kuuntelunhaluiselle tyttärelleen vuosikymmenten ajalta kertyneet matkan maisemiin liittyvät yksityiskohdat – talot, ihmiset ja niihin liittyvät tapahtumat mielenkiintoisella tavalla. Viipurista kehityksestä linnoituskaupungista maakunnan liike-elämän kehdoksi saa hyvän kuvan. Kirja on täynnä yksityiskohtaisia kertomuksia ihmisten elämästä ja työtavoista. Liistekatiskan ja hapanharmaan teko onnistuu kirjan ohjein. Kuukaupin ylitys soutulautalla on mielenkiintoinen historiallinen yksityiskohta ennen vaijerilauttaa tai siltaa. Kirja kertoo Antrean historian tallentajan viipurilaisen Antti Rahkosen ja noskualaisen Suomen kirjastojen isän, Juho Pynnisen elämän liitoskohdista. Luonto lintuineen ja kasveineen saa oman arvonsa. Ihmisen suhde luontoon oli läheinen ja elettiin luonnon ehdoilla.

Seminaarista paluu on lyhyt novelli

Seminaarista paluu on lyhyt novelli Antin veljen Antti Nurmirannan (ent. Finni) paluusta Sortavalan seminaarista lukuvuoden päätteeksi. Opiskelua on jäljellä kaksi vuotta. Antti oli perheen ensimmäinen kansakoulun käynyt. Matkalla Antti poikkeaa Antrean vuonna 1873 aloittaneen kansakoulun ensimmäisen opettajan, eläkkeelle siirtyneen Johannes Putkosen luona. Opetustyönsä ohella Putkonen viljeli maata ja myllytti kyläläisten viljat ja päreet valmistuivat hänen höylällään. Putkonen oli opettajana ja monialayrittäjänä osaltaan uuden ajan tuoja Antreaan.

Valintani pääsyy oli kirjan kieli. Se on pääosin kirjoitettu Antreassa käytetyllä murteella. Kirja säilyttää meille nykypolville vanhaa puhuttua käyttökieltä erityissanastoineen. Murteen käyttö vuorottelee kirjakielen kanssa sujuvasti. Kirjoittaja on tarkistuttanut murresanastonsa alueen murteen tuntijoilla. Käytetty sanasto ja sen taivutus vaihtelivat pitäjittäin.
Kirjan arvoa lisää laajan lähdeaineiston ilmoittaminen. Haastattelujen määrä on suuri ja keskeiset tiedonantajat mainitaan nimeltä. Kirja on oiva esimerkki perinteen keruuseen liittyvien hankkeiden ja kilpailujen merkityksestä. Kirjan tekemisen innoitus perustuu Lapsuuteni Karjala -kirjoituskilpailuun.

Katso kaikkien kilpailuun osallistuneiden kirjojen perustelut.