Uutiset

Karjalaseurojen Satakunnan piirin kevätkokous 21.3.2012 Luvialla

21.03.2012 00:00

Karjalaseurojen Satakunnan piiri piti kevätkokoustaan 21.3.2012 seurojentalo Tasalassa Luvian Karjalaseuran vastatessa järjestelyistä. Pauli Sivonen ja Virpi Nikkonen vastasivat yleisjärjestelyistä ja Terttu Aro tuttuun tyyliinsä kokouksen osanottajien kahvituksesta. Kokouskutsua oli noudattanut 13 piirin 26 seurasta. Virallisia kokousvaltuutettuja oli 20 henkilöä ja kaikkiaan läsnä oli 31 henkilöä.

Kokouskahvien jälkeen piirin puheen johtaja toivotti osanottajat tervetulleiksi ja loi lyhyen katsauksen kuluneeseen toimintavuoteen. Hän totesi piirin toiminnan olleen poikkeuksellisen vilkasta vuonna 2011. Piiri toteutti yhdessä Karjalan Liiton kanssa valtakunnallisena tapahtumana Talvisodan alkamisen muistotilaisuuden. Toinen valtakunnallinen yhteishanke oli osallistuminen näytteilleasettajana FARMARI 2011-maatalousnäyttelyyn. Näyttelyyn osallistui kaikkiaan n. 80 000 ihmistä, joten karjalaisyhteisöjen näyttelyosasto oli hyvällä näköalapaikalla. Piirin seurat osallistuivat ilahduttavan innokkaasti hankkeen toteuttamiseen. Myynnissä olleet karjalanpiirakat seurat leipoivat talkooperiaatteella ja saaduilla myyntituotoilla saatiin maksettua näyttelyosaston vuokra ja muut osaston toiminnasta aiheutuneet kulut. Oman lisänsä piirin toimintakulttuuriin toivat muutamat henkilövaihdokset ja mm. kotisivujen uusiminen vanhan operaattorisopimuksen umpeuduttua.

Kokouksen isäntäseuran, Luvian Karjalaseuran, varapuheenjohtajalle Pauli Sihvonen toivotti osanottajat tervetulleiksi. Samalla hän esitti seuran puheenjohtajan Maija Varjuksen terveiset kokousväelle. Tervehdysten jälkeen hän luovutti puheenvuoron Pekka Perelle, joka oli valmistautunut esittelemään Luvian kuuluisuuden, kaljaasi Ihanan, rakennusprojektia aina hankkeen syntyajoilta neitsytpurjehdukseen ja sen jälkeisen purjehduskauden päätökseen saakka. Pekka Pere oli myös itse osallistunut aluksen rakentamiseen.

Pekka Pere kertoi, että hanke oli saanut alkunsa vuonna 2002, kun paikkakunnan kehittämistä pohtiva työryhmä mietti, mikä oli paikkakunnalle ominaista tai mistä paikkakunta yleisimmin tunnetaan. Yhteisesti todettiin, että paikkakunta on ollut kuuluisa laivanrakennuksestaan, jonka perinteen ulottuvat 1600-luvulle saakka. Satojen vuosien ajan rakennettiin vähintään yksi nimeltä tunnettu alus vuodessa. Luonnollisena johtopäätöksenä oli päätös rakentaa laiva. Hankkeen selvitysmieheksi pestattiin ahlaislainen Timo Wallin, jonka johdolla hankkeen perusteita lähdettiin kokoamaan. Todettiin, että Laitakarissa oli valmis infrastruktuuri laivan rakentamiseen. Hankkeen kustannusarvioksi muodostui 800 000 euroa. Laivan rakentamiseksi laadittiin hankesuunnitelma sekä EU-tuen että paikallisen tuen saamiseksi. Hanke esiteltiin vuoden 2005 elokuussa EU-koordinaattori Tuija Nikkarille, joka totesi hankkeen toteuttamiskelpoiseksi ja antoi ohjeet lopullisen hankeanomuksen laatimiseksi. Kevättalvella 2006 hankkeelle saatiin rakennerahastotukipäätös (ESR-tuki), tuen määrä oli 80 % rakennuskustannuksista.

Varsinainen kaljaasi Ihanan rakentaminen alkoi kaarien rakentamisesta. Kaaria tarvittiin yhteensä 52 kpl ja niiden rakentaminen kesti noin puolitoista vuotta. Seuraavana oli vuorossa kölipuiden etsiminen. Kölipuiksi tarvittiin monta järeää kuusta, joissa oli juuri mukana. Kun köli saatiin laskettua, oli vuorossa kaarien asennus. Sen jälkeen tehtiin suojarakennus rakentajien ja laivan alun suojaksi. ESR-tuen lisäksi hankkeelle saatiin myös muita merkittäviä tukijoita. Metsäliitto lahjoitti kaikki kaaripuut. Laivanrakennushanke ajoittui metsäverolain muutosajankohtaan sisältäen mm. vanhan verolain viimeisen voimassaolo vuoden, mistä johtuen oli mahdollista saada järeää puuta. Kölipuut saatiin myös lahjoituksina. Vanha perinnehän on ollut, että kölipuiksi tarvitaan kylän suurimmat puut ja välillä on täytynyt mennä naapurikylänkin puolelle. Kun köli ja kaaret olivat paikallaan ja suojarakennus valmiina, aloitettiin laivan kylkien lankutus. Viimeisen naulan lankkuihin löi ministeri Juha Korkeaoja, joka piti juhlallisessa tapahtumassa kiitellyn puheen, jossa hän kiinnitti huomiota vanhojen perinteiden säilyttämisen ja ylläpidon arvostamisen tärkeyteen. Kun kyljet oli lankutettu, asennettiin laivaan kone, mikä oli tehtävä ennen kansilankutuksen aloittamista. Sitten voitiinkin aloittaa kannen lankuttaminen. Vuoden 2010 Porin Jazz-festivaalien aikaan järjestettiin juhlallinen vesille lasku, jota oli todistamassa 7000 katsojaa. Tasavallan presidentti Tarja Halonen oli myös tilaisuudessa paikalla. Hän ei kuitenkaan halunnut kastaa alusta, vaan katsoi, että kunnia kuuluu paikallisille toimijoille. Kastajina toimivat Luvian ja Rauman johtavat naispoliitikot. Näin alus sai viimein virallisesti nimen Ihana. Laivan perässä komeilee nyt tunnus Ihana ja sen alla aluksen kotipaikka Luvia, siis ”Ihana Luvia”. Näin paikkakuntalaiset haluavat asian nähdä. Vesillelasku oli vielä kuitenkin välivaihe, sillä vielä oli pystytettävä mastot ja tehtävä kannen päälliset viimeistelytyöt.

Kaljaasi Ihanan neitsytristeilyn ajankohdaksi oli suunniteltu 1.6.2011. Sitä ennen laivan mittavat turvallisuusjärjestelyt oli saatava kuntoon. Aluksen oli täytettävä kaikki matkustaja-aluksen lakisääteiset turvallisuusmääräykset turvallisuuskäsikirjoineen. Turvallisuustarkastuksen ja laivan katsastuksen suoritti liikenneturvallisuusvirasto Trafi. Lisäksi alukselle oli koulutettava turvallisuusmääräykset täyttävä miehistö. Laivalla tarvittava minimimiehistö on päällikkö ja neljä kansimiestä. Kaikki saatiin kuitenkin ajallaan kuntoon. Aikataulu piti koko hankkeen ajan ja myös neitsytristeily tapahtui suunniteltuna ajankohtana. Neitsytristeilyn jälkeen koko kesä 2011 purjehdittiin. Itämerellä laivan huippunopeudeksi mitattiin 9,4 solmua. Aluksella osallistuttiin purjehduskilpailuihin Ahvenanmaalla. Alus oli mukana Turun kulttuuripääkaupunkitapahtumassa, missä laivan kannella esiintyi jazz-orkesteri. Laiva teki edustusmatkoja, liiketoiminnallisia purjehduksia, neljän (4) tunnin risteilyjä jne. Itämeren meriperinteen yhteistyöhankkeen puitteissa käytiin Hiidenmaalla. Kaiken kaikkiaan kesä oli vilkas.

Laivan omistaa Perinnelaivayhdistys Ihana, mutta yhdistyksen omistukseen on perustettu liiketoiminnallinen yhtiö, joka vastaa laivan käytöstä maksullisessa toiminnassa. Saadulla tuotolla peitetään laivan käyttö- ja ylläpitokustannukset. Vuosi 2012 on jo lähes loppuun myyty, vain syksyllä on vielä vapaana joitakin irrallisia päiviä. Laivan omistajayhdistys on käytännössä velaton. Rakentamisen omakustannusosuus on maksettu, siitäkin huolimatta, että laivan rakennuskustannukset nousivat 1,1 miljoonaan euroon lähinnä kalliin, mutta lain vaatiman turvallisuustekniikan vuoksi. Laivalle on rakennettu myös oma satama. Laivaa oli rakentamassa 150 eri henkilöä, talkootunteja kertyi 43 000, mikä merkitsee noin 25 henkilötyövuotta.

Pekka Peren kertomusta elävöittävillä kuvilla täydennetty esitys oli asiantunteva ja johdonmukainen sekä luontevasti esitetty. Puheensa päätteeksi hän saikin runsaat ja ansaitut aplodit.

Varsinainen kokous oli pääosin rutiiniluonteinen tilikokous, jossa käsiteltiin vuoden 2011 toimintakertomus ja tilikertomus, jotka hyväksyttiin huomautuksitta. Toimintakertomuksesta puuttuivat vielä muutaman seuran jäsentiedot, joten piirin jäsenseurojen lopullinen yhteinen jäsenmäärä täsmentyy, kun kaikki tiedot on saatu. Niiden seurojen, joiden jäsenmäärätiedot puuttuvat, jäsentietoina on käytetty vuoden 2010 tietoja.

Aivan tavanomaisesta rutiinikokouksesta poikkeavana asiana oli virallinen päätös vuoden 2013 Karjalaisten kesäjuhlien järjestämisestä Satakunnassa. Kokous hyväksyi yksimielisesti hallituksen esityksen, vaikka tiedossa onkin melkoinen työrupeama. Varsinaisen kevätkokouksen jälkeen piirin puheenjohtaja selvitti seurojen edustajille kesäjuhlien 2013 järjestämiseen liittyviä alustavia suunnitelmia, tilavarauksia ja jo suoritettuja valmisteluja.

Kuva 1:  Pekka Pere kertoo kaljaasi Ihanan mittavasta rakennushankkeesta

Kuva 1:  Pekka Pere kertoo kaljaasi Ihanan mittavasta rakennushankkeesta

 

 

 

 

 

 

 

Kuva 2: Luvian Karjalaseuran varapuheenjohtaja Pauli Sihvonen (vasemmalla) ja Rauman Karjalaisten puheenjohtaja Juha Pökkönen seuraavat silmät ja korvat tarkkoina Pekka Peren esitystä.

 

Kuva 2: Luvian Karjalaseuran varapuheenjohtaja Pauli Sihvonen (vasemmalla) ja Rauman Karjalaisten puheenjohtaja Juha Pökkönen seuraavat silmät ja korvat tarkkoina Pekka Peren esitystä.

 

 

 

Kuva 3: Kokousväki seurasi tiiviisti kaljaasi Ihanasta kertovaa esitystä ja myös piirin toiminnan kuvausta vuodelta 2011 .

Kuva 3: Kokousväki seurasi tiiviisti kaljaasi Ihanasta kertovaa esitystä ja myös piirin toiminnan kuvausta vuodelta 2011 .