Karjalan Liiton liittohallitus kokoontui vuoden 2025 viidenteen kokoukseensa puheenjohtajansa Martti Taljan johdolla perjantaina 5.9.2025. Liiton toimintavuoden talous on edelleen tappiollinen, mutta alijäämää on pystytty tiukalla ohjauksella pienentämään.

Seuraavana päivänä liittohallitus piti syysseminaarinsa, jossa se teki strategiatyötä, sai selvityksen Karjalan Liiton verkkosivu-uudistuksen vaiheesta ja keskusteli Liiton toiminnan ja talouden tasapainottamisen haasteista.

Karjalan Liiton liittohallitus käsitteli mm. seuraavia asioita:

• Kiinteistöosakeyhtiö Karjalaisten Heimotalo Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ossi Savolainen ja toimitusjohtaja Outi Örn esittelivät ajankohtaiset asiat.

Toimiminen Karjalatalossa on mahdollista tontinvuokrasopimuskauden loppuun (-2030) asti, mikäli ei tule ilmi äkillisiä, suuria korjaustarpeita ja talon päävuokralaiset pysyvät. Karjalan Liitto on sitoutunut toimimaan talossa toistaiseksi.

Kiinteistöosakeyhtiön tai Karjalan Liiton varoilla ei ole mahdollisuutta kiinteistön kehittämiseen. Kiinteistön kehittämishanke edellyttää ulkopuolista rahoittajaa ennen kuin voidaan edetä kaavoituksen täsmentämisen kanssa. Karjalan Liiton liittohallitus pääomistajana kiittää Kiinteistöosakeyhtiön hallitusta tehdystä työstä Kiinteistöosakeyhtiön ja siten myös Liiton toimintaedellytysten turvaamiseksi.

• Karjalan Liitolla ei ole merkittäviä omistuksia Kiinteistöosakeyhtiö Ylläsjärven tunturimajassa.

Karjalan Liiton jäsenyhteisöillä tai yksittäisillä jäsenillä on kuitenkin omistuksia tunturimajasta ja Liitto saa asiasta kysymyksiä. Kiinteistöosakeyhtiössä tehdään kiinteistön kehittämistä ja on mahdollista, että onnistuessaan se vaikuttaa omistuksien arvoon tulevaisuudessa. Tunturimajan osakkeiden osalta omistajien kannattaa tarkistuttaa isännöitsijällä, että omat osakkeet ovat nyt rekisterissä ja osakekirjat ovat hallussanne.

Asiasta voi tiedustella Tomi Tuovinen, toimitusjohtaja, KTM, AIT, E-mail: tomi.tuovinen@isannat.fi, Puh vaihde: +358 10 8383 400 (arkisin klo 9-15)

• Sääntövaliokunnan puheenjohtaja Kirsi Mononen esitteli sääntövaliokunnassa tehtyä valmistelua Karjalan Liiton sääntöjen uusimiseksi.

Karjalan Liiton säännöt ovat olleet voimassa 85-vuotta pienin muutoksin. Liiton jäsenmäärä on pienentynyt ja sen toiminta on muuttunut. Hallinnon keventäminen tukee myös hallinnon kulujen suhteuttamista toimintaedellytyksiin.

Keskeisiä muutoksia sääntöesityksessä on, että Karjalan Liiton liittovaltuustosta tulisi ylin päättävä elin, kun liittokokouksesta luovuttaisiin. Valtuuston työtä kehitetään ja siitä tulisi vahva jäsenistön foorumi. Liittovaltuuston päätösten toimeenpanoa ja toiminnan Liiton sääntöjen mukaista suunnittelua ja kehittämistä varten esitetään sen jäsenistä koostuvaa asiantuntijahallitusta, jonka kokoa rajataan nykyisestä vastaamaan modernia ja ketterää hallitustoimintaa.  Myös käytiin keskustelua liittovaltuuston ja hallituksen puheenjohtajiston koon pienentämiseksi

Esityksen myötä myös Liiton tarkoitus- ja toimintapykäliin tulisi muutoksia. Sääntövaliokunta esittää Hallinto- ja taloussääntöön vain pieniä tarkistuksia. Vaaliohjesääntöön tulisi isoja muutoksia, mikäli sääntöuudistus hyväksytään kevään liittokokouksessa.

Sääntöuudistusta edistetään Karjalan Liitossa tiedottaen, keskustellen ja konsensusta hakien. Hallitus kävi seminaarissaan perusteellisen lähetekeskustelun sääntövaliokunnan esityksestä. Seuraavaksi hallitus tekee esityksen luonnoksesta Liittovaltuustolle marraskuun 2025 kokoukseen.  Sitten esitys asetetaan valtuuston hyväksymässä muodossa jäsenille lausunnolle. Kevään 2026 hallituksessa esitys käsitellään lausuntojen pohjalta. Tämän pohjalta hallitus tekee esityksen maaliskuun lopun liittovaltuustolle ja esitys viedään liittokokoukselle 2026.

• Karjalan Liiton kultainen ansiomerkki myönnetään erityisen ansiokkaan paikallisen ja piiritason toiminnan lisäksi valtakunnallisessa järjestötyössä ansioituneille. Lisäksi se voidaan myöntää erityisistä ansioista henkilöille, jotka ovat valtakunnan tasolla toimineet karjalaisen kulttuurin ja siirtoväen hyväksi. Liittohallitus myönsi anomuksesta kolme (3) kultaista ansiomerkkiä ja vahvisti ansiomerkkien hinnat.