Helsingin Sanomat uutisoi 22.7.2025 ”Karjalan kannaksella on tärvelty suomalaisten sankarihauta”. Karjalan Liitossa (KL) on jo pidempään kerätty tietoa pakkoluovutetulla alueella hävitetyistä suomalaisten hautausmaiden sisällis-, talvi- ja jatkosodan vainajien muistomerkeistä. Uutisoitu Räisälän tapaus oli seitsemäs suomalaisten seurakuntien hautausmaille pystytetyn sotilas- tai siviilihautausmaamuistomerkin poisto tai tuhoaminen.

Karjalan menetyksen yhteydessä kylien ja kaupunkien lisäksi taakse jäivät myös esivanhempien hautausmaat ja kalmistot. Alueelle matkustaminen oli kiellettyä 45 vuoden ajan. Ilo oli suuri, kun Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen keväästä 1990 alkaen oli mahdollista vierailla entisillä asuinsijoilla. Kotiseutumatkailu sai valtavat mittasuhteet. 

Nopeasti luovutetun alueen kuntien asukkaiden perustamat pitäjäseurat lähtivät selvittämään paikallisviranomaisten kanssa mahdollisuuksia pystyttää kaatuneiden sotilaiden ja siviilivainajien muistomerkkejä. Aluehallintoviranomaiset ohjasivat sopimusosapuoliksi alueen nykyiset kaupungit ja kunnat.

Luovutetulla alueella sijaitsee seitsemän kenttähautausmaan lisäksi 48 seurakuntien perustamaa sankarihautausmaata, joihin on haudattu noin 7000 isänmaan puolustajaa. Alueella on myös noin 250 siviilihautausmaata tai kalmistoa. Pitäjäseurat ja -säätiöt ovat huolehtineet muistomerkkien perustamisesta sekä hautausmaiden ja muistomerkkien ylläpidosta. Muistomerkeillä on järjestetty monta juhlatapahtumaa yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa

Karjalan Liitto karjalaisyhteisöjen valtakunnallisena järjestönä on tehnyt hautausmaiden vaalimisessa merkittävää yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa sekä Suomessa että Venäjällä. Venäjän viranomaisten kanssa on järjestetty useita seminaareja, viimeisin 2019. Työ on ollut sovinnon ja historian kunnioittamisen työtä, on rakennettu siltoja alueen nykyisten asukkaiden kanssa.

Sotilashautausmaiden vaaliminen pohjautuu Venäjän ja Suomen väliseen valtiosopimukseen (92/1992). Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys (Svmvy) vastaa suomalaisena tahona sopimuksen käytännön tulkinnasta. Venäläisen yhteistyötahon ohjeiden mukaisesti ovat pitäjäseurat tehneet seurakuntien sotilashautausmaista uudet lupa-anomukset. Anomuksiin ei ole saatu yhtään vastausta. Tuhoamistyö sen sijaan jatkuu koskettaen myös kansallisen tason taistelumuistomerkkejä. KL, sen pitäjäyhteisöjen ja Svmvy:n yhteistyönä on tehty kattava www.karjalansankarihautausmaat.fi-sivusto.

Hautausmaat ovat kulttuuriperintökysymys. Niiden kunnioittaminen kuuluu sivistyneen yhteiskunnan ytimeen. Karjalaiset evakot eivät enää etsi paluuta menetettyihin koteihin — mutta he toivovat, että heidän vainajiaan kunnioitettaisiin. Matkat entisille kotiseuduille ovat olleet Suomen sotien jälkeisen jälleenrakentamisen viimeinen katselmus evakkosukupolvelle ja heidän jälkeläisilleen. Ne ovat olleet olennainen osa tapahtuneen menetyksen hyväksymistä.

Martti Talja, professori, puheenjohtaja, Karjalan Liitto
Minna Anttonen, toiminnanjohtaja, Karjalan Liitto

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Lukijan mielipide -palstalla 29.7.2025.