Joulukalenteri 11.12.

Muolaan seurakunta

”Ylimääräisten harjoitusten alkaessa täyttyivät seurakuntamme kaikki kodit sotaväestä. Sotaväki käytti yleensä kaiken saatavissa olevan rehun sekä kaikki polttopuut. Kun sotilaat asuivat myöskin teltoissa, niin kuivia puita tarvittiin telttojen lämmitykseen paljon. Kodit joutuivat luonnollisesti jo YH:n aikana paljon kärsimään. Korsuja rakennettiin kaikkialle metsiin ja piikkilankaesteitä vedettiin peltojen ja niittyjen poikki. Luonnollisesti pappilat olivat myöskin miehitetty ja molemmat papit olivat mukana aseissa niin, että seurakunta oli erääseen aikaan ilman pappia. Seurakuntalaisiin teki järkyttävän vaikutuksen, kun sotilaspäällystö kaivatutti juoksuhautalinjoja seurakunnan hautausmaalle. Sinne rakennettiin myöskin korsuja ja konekivääripesäkkeitä. Kaikkea tätä tehtäessä ruumiita siirreltiin ja hauta-alueita pirstottiin. Mutta ilman vastaansanomista siihen taivuttiin, sillä ymmärrettiin, että se oli välttämätöntä. Muolaan kirkkomäki tulikin sitten sodan alettua olemaan miltei koko sodan ajan kohta, joka ei antanut perää.”

Oheinen ote on Muolaan seurakunnan kirkkoherran Toivo Rapelin laatimasta kertomuksesta vuodelta 1949. Muolaan seurakunta, jonka entinen nimi oli Pyhän-Ristin seurakunta, oli yksi kaikkein vanhimpia seurakuntia Suomessa. Se mainitaan historiassa jo 1352 ja tuli se itsenäiseksi seurakunnaksi 1403. Siihen kuului aikanaan miltei koko Karjalan Kannas, sillä siitä ovat sittemmin eronneet mm. Kivennapa, Uusikirkko, Heinjoki, Äyräpää. Vielä v. 1939 seurakunta käsitti 654 km2 ja asukkaita oli mainittuna vuonna 10 402.

Viimeisimmät Muolaan sivukylien asukkaat lähtivät talvisotaa evakkoon vasta 4. joulukuuta, mutta väestön siirtyminen muualle Suomeen onnistui melko hyvin. Talvisodan aikuinen sijoitus muodostui Muolaan seurakunnan kohdalla seuraavanlaiseksi (sijoituskunnat): Loimaa, Mellilä, Alastaro, Vampula, Metsämaa, Koski T.l. Kirkkoherranvirasto sijaitsi Loimaalla. Tasoitussiirtojen sekä vielä ennen jatkosotaa tapahtuneiden sijoitusten myötä muolaalaisille määriteltiin vielä uusia sijoituskuntia, kuten Mynämäki, Mietoinen, Ypäjä ja Akaa.

Muolaan seurakunnasta kaatui talvisodassa 102 miestä ja jatkosodassa 224 miestä. Kirkolliset rakennukset tuhoutuivat kokonaan.
Muolaalaisia palasi jatkosodan myötä ja sen aikana kotiseuduilleen noin 80%. Asunto-olot olivat kuitenkin äärimmäisen kurjat ja ihmiset asuivat siten korsuissa, raunioissa ja kellareissa. Laajan jälleenrakennustyön jälkeen uusi lähtö tuli myös muolaalaisille kesäkuussa 1944. Vähitellen väestö asettui varsinaisille sijoitusalueille, jotka olivat Ypäjä, Akaa, Jokioinen, Humppila, Valkeakoski, Sääksmäki, Koijärvi, Forssa, Kalvola, Kylmäkoski, Tammela, Somero, Urjala ja Hattula.

Tutustu kokonaisuudessaan tämän ja muiden seurakuntien kertomuksiin, jotka on koottu uuteen julkaisuun ”Selostuksia eräiden siirtoseurakuntien kohtaloista ja sotatapahtumista 1939-1949”. Kirjaa on saatavilla Karjalan Liiton SieMie-puodista tai verkkokaupasta osoitteesta: https://www.karjalanliitto.fi/siemiepuoti/kirjat-ja-julkaisut/kirjat/selostuksia-eraiden-siirtoseurakuntien-kohtaloista-ja-sotatapahtumista-1939-1949-p-212.html