Kalalampi

Kalalampi

Tarinoita Kalalammilta

Kirsti Joensuu o.s. Räsänen: Kesäisiä muistoja Kalalammilta

Suvisaari ihanin/ on aina vain,

siellä kesä meillekin/ on onnekkain

siellä uimme, kylvemme/milloin vain

siellä leikkiä lyömme ja syömme

teemme työmme, oomme yömme

sinne vieraita saapuvi illoin

sekä milloin vain.

 

 

KALALAMPI

Kalalammilla oli asema, koulu ja nuorisoseuran talo, jossa pidettiin iltamia. Kesäisin tapasimme ystäviämme, kuten sahanomistaja Portimot, joilla oli neljä tytärtä: Irja, Hilkka, Silja ja Kirsti. Muistan myös opettajaperhe Artimot, joilla oli sukulaiskasvattitytär Kaisa Vuorela.

Erikoisesti mieleeni on jäänyt kolmen vanhan naisen yhteistalous, joiden talon ohitse kävelimme jätettyämme veneemme rantaan ja kulkiessamme asemalle. Naiset olivat rouva Walle, neiti Förbom ja neiti Saari. Heidän tonttinsa oli erikoisen hyvin hoidettu puutarhatontti rannalla. Rouva Walle, professori Walleen leski kaiketi, omisti paikan.

Kalalammilla toimi myös eräs hyvin erikoinen ammattimies, muurahaisenmunittaja.

 

KÄRKKÄÄN ”MAITOTALO” 

Olivatko kaikki ihmiset Karjalassa niin ystävällisiä, vai sattuiko meille vain niin hyviä ihmisiä lähelle?

Kärkkään isäntä Matti Kärkäs ja emäntä Anni o.s. Hallikas olivat suorastaan jaloja. Aina leipomuksista laitettiin lämpimät mukaan, maksusta ei saanut puhuakaan, korkeintaan maitotinki oli maksettava.

Emännän kasvotkin olivat kuin kreikkalainen veistos, kasvot valkeat kuin marmori, vartalo hoikka ja pitkä. Emäntä oli isäntää pitempi. Isäntä sitten olikin tavallisempi suomalainen lökähousutyyppi. Heillä oli neljä poikaa, Alpo, Leo ja Teuvo sekä Aarre. Kun menimme Kärkkäälle, aina vietiin saliin istumaan ja aina oli pannu kuumana, lapsillekin. Kärkkään avaralla nurmipihalla leikimme monet leikit.

Kirsti Joensuu o.s. Räsänen

Kuva. Klikkaa kuva suuremmaksi. Kuva. Klikkaa kuva suuremmaksi.