Jääsken kirkot

Jääsken historiallisesti arvokkaat kirkot

 

1. ja 2. kirkko

Ensimmäinen maininta Jääsken kirkkoherrasta on vuodelta 1415 ja otaksuttavasti seurakunnalla on silloin ollut myös kirkko.

Ensimmäinen tieto Jääsken kirkosta on vuoden 1552 seurakunnan tilikirjassa, jossa mainitaan, että Jääsken pitäjän kirkolle on annettu 8 markkaa rakentamiseen. Summa oli niin pieni, että ilmeisesti kyseessä oli kuitenkin vain pieni korjaus jo olemassa olevassa kirkossa.

Eräiden tietolähteiden mukaan Jääskessä olisi 1600-luvun alkuun mennessä rakennettu kaksi kirkkoa, jotka sijaitsivat Vuoksen länsirannalla Kirkonkylän kohdalla (Tollolan aluetta). 

3. kirkko

Kolmannen kirkkonsa Jääski sai 1612 ja se sai nimekseen Pyhä Pietari. Kirkko pystytettiin Haikolan kylään Vuoksen itärannalle Kostialan säterin lahjoittamalle maalle. Kirkon pystyttämisessä oli mukana koko silloinen Suur-Jääski kappeliseurakuntineen.

1600-luvulla rakennettiin pappila lähelle kirkkoa. Kirkon ympärillä oli hautausmaa. On todennäköistä, että kirkossa oli jo 1600-luvulla karhuntalja mattona alttarin edessä kuten vielä 1893. (Kappaleen lähde: Hämäläinen, Koti Askare Jääskessä)

Kirkon ulkonäöstä ei ole tietoa, mutta todennäköisesti se oli suorakaiteen muotoinen puukirkko, kuten useimmat sen ajan kirkot. 

Vuoden 1893 inventaariossa on mukana messukasukka, jossa on vuosiluku 1696. Messukasukkaa säilytetään nykyisin Imatrankosken kirkossa.

Jääsken seurakunnnan messukasukka vuodelta 1696.

4. kirkko

Jääsken kolmas kirkko purettiin vuonna 1693. Uusi valmistui samalle paikalle ja vihittiin käyttöön Pietari-Paavalin päivänä 29.6.1694. Tämä aikanaan suurena pidetty kirkko palveli seurakuntaa 150 vuotta.

Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 raja halkaisi Jääsken ja kirkko jäi Ruotsi-Suomen puolelle. Maaliskuun ensimmäisenä päivänä 1742 venäläiset hyökkäsivät Jääskeen ja ryöstivät kirkon.

Hämäläinen:  Tämä Jääsken emäseurakunnan kirkko valmistui juuri ennen Suuren Pohjansodan koettelemuksia. Sen osalle sattuiavt myös suuret kuolonvuodet 1695-1697, jolloin nälänhätä ja kulkutaudit veivät neljänneksen puolimiljoonaisesta Suomen kansasta. 

5. kirkko

Viimeinen Jääsken maaperällä sijainnut, viides kirkko, rakennettiin 1844. Piispa vierailullaan 1840 oli antanut kehotuksensa rakentaa uusi kirkko. Saarnastuolin Petrus Petter Langin 1764 maalaamat pyhäin miesten kuvat siirrettiin uuteen 1844 rakennettuun kirkkoon ja alttaritaulu oli seuraavan kirkon sakastissa jo talletettuna.

Seuraavan kirkon piirustukset laati indententtikonttorin arkktehti A.F.Granstedt. Kirkko sijoitettiin nyt Vuoksen länsirannalle, noin 100 metriä sillasta, hyvin kauniilla paikalla. Tyyliltään se oli uusklassinen. Uusi kirkko oli seurakunnan ylpeys. Kontrahtirovasti lausui tarkastuspöytäkirjassaan käsityksenään, että se oli kaunis ja tilava.

Tämäkin kirkko oli edetäjänsä tavoin apostoli Pietarin nimikko. Kun piipa vuonna 1854 piti seurakunnassa tarkastusta, hän kiinnitti erityisesti huomioita uuteen, tilavaan ja mahtavaan kirkkoon. Piispaa miellytti myös rautapellillä katettu kirkon katto sekä öljyvärillä maalatut seinät.

Jääsken kihlakunnan historia III kertoo: " Tyyliltää se on ristikirkko, jonka ristikeskustan kohdalla on kahdeksankulmainen, matalakaulainen kupu. Kirkko oli jonkin verran isompoi Antrean kirkko, sillä siihen mahtui noin 2999 henkeä istumaan. Kirkkoon saatiin lämmityslaitteet 1906-1907 ja urut 1913, olivat 35-äänikertaiset. Saarnastuoli oli peräisin Jääsken edelisestä kirkosta. Se oli koristeltu sivuiltaan apostolien kuvilla, jotka oli maalannut tunnettu kirkkotaiteilija Petter Lang. Alttaripöydän yläpuolella oli taiteilija Arvid Liljelundin vuonna 1888 maalaama alttaritaulu, jossa Jeesus kutsuu syntisiä luokseen "Tulkaat minun tyköni kaikki" lukee alttaritaulun yläpuolella.

Maakansa-lehden kirjoitus 27.8.1939:

Jääsken uudistettu ja entisöity kirkko vihitään käyttöön tänään

Jääsken krkossa on viime ja tämän kuun aikana suoritettu huomattavia uudistus- ja entisöintitöitä ja tänään sunnuntaina klo 10 vihitään kirkko käyttöön. Uudistuksista mainittakoon, että kirkon ikkunat on varustettu kaksinkertaisilla ikkunoilla. Kupu ja katto on perinpohjaisesti tiivistetty täyteaineilla, joten kirkko talvellakin tulee olemaan lämpimämpi kuin ennen. Sähköasentelun on suorittanut Pohjoismainen Sähkö Viipurista. Kirkon keskellä olevaan vaskikruunuun on sijoitettu lukuisia uusia sähkökynttilöitä. Lehterien sivuille, käytävien kohdalle on asennettu voimakkaat sähkölamput. Lehterille on sijoitettu sähköurut. Urkulehterin valaisee kolme voimakasta urkufasadissa olevaa valojuovaa. Edelleen kuorin puoli on valaistu voimakkailla kattolampuilla ja alttaripöytä valaisimilla. Huomattava on, että kirkon ulko-ovien yläpuolellakin on lamput valaisemassa sisäänkäyntiä. Uruissa tarvittavan ilman antaa sähkömoottori automaattisesti. Maalaussuunnittelun on laatinut arkkitehti Juhani Viiste Viipurista. Lähtökohtana värien valinnassa on ollut kirkossa oleva vanha edellisestä kirkosta siirretty arvokas ja hieno saarnatuoli, jonka on maalannut 1764 Petrus Lang. Kirkon penkit on maalattu tummalla värillä, lehteri ja kupu vaaleammilla väreillä. Lehterin katot ovat tummansiniset tähtiryhmineen. Urkujen ulkoasu on erittäin onnistunut tummilla väreillä maalattuna. Kuoripuoli kirkkoa ja varsinkin alttari on taiteellisesti hieno ja aistikas vaikuttavine alttaritauluine, jonka on maalannut A. Liljelund v. 1888. Lehterin ulkosivuilla oleviin tasoihin on maalattu 31 symbolia eli vertauskuvaa ilmaisemaan uskonnollisen elämän ilmennyksiä. Nämä vertauskuvat samoin kuin muut taiteelliset maalaustyöt on suorittanut taiteilija Lauri Välpe Viipurista. Muun maaluksen kirkossa on suorittanut maalarimestari Oskari Suvanne. Surakunnan puolesta töiden valvojana on ollut rakennusmestari Ilmari Helenius.

Korjauskustannukset nousevatt noin 200 000 mk:aan.

Yleisvaikutelma Jääsken kirkosta on niin hyvin ulkoa kuin sisältä katsottuna hyvä. Varsinkin sisältä vaikuttaa kirkko taiteellisen hienolta monine värivivahteineen."

Jääsken kirkko omisti kolme kirkonkelloa. Perimätieto kertoo, että Jääsken, Kirvun ja Antrean yhteisen jahdin tuloksena kaadetun karhun nahka oli päätynyt Jääsken kirkkoon.

Jääsken viides kirkko jäi talvisodan jälkeen valtakunnanrajan toiselle puolen. Kerrotaan sen muuttuneen mm. hevostalliksi. Venäläiset polttivat kirkon vetäytymiseen lähtiessään 21.8.1941. Kun pakenijat olivat ylittäneet Vuoksen sillan kello 6.30 mennessä, vavisutti kello kahdeksan tienoilla koko seutua voimakas räjähdys. Vuoksen yli johtava Jääsken ainutlaatuinen kaksiosainen kauniiskaarinen, yli 150 metriä pitkä silta tuhoutui.

Kirkon kivijalat ja useita hautakiviä on edelleen näkyvissä kirkkopuistossa.

Lähteet: Ikonen,Jääsken kirja. Oksanen:Jääsken kihlakunnan historia III. Hämäläinen: Koti Askare Jääskessä.

Jääsken 1844 rakennettu kirkko. Kuvat:finna.fi/Kansallisarkisto

6. kirkko

Jääsken kuudes kirkko on Imatralla sijaitseva Imatrankosken kirkko. Kirkosta kerrotaan enemmän tällä sivulla.

 

 

 

 

 

 

Jääsken kirkolle

Kuva. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Siin on rannalle rakennettu

Herran huone huoliteltu.

Kohotanpa korkeuksiin,

tavoitellen taivahalle,

kunniaksi Kaikkivallan

kupoli komean kirkon,

kirkkokansan kokoontua

kaikin pyheä piteä.

Siinä seisoi se vakaana

yllä Vuoksen virran vyöryin.

Suuren sillan vartijana

Jääsken kansan kaitsijana

Toiveena Karjalan huomen.

Runo ja kuva: Olavi Hämäläinen, Askareen tila, Kemppilä

Kuva. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Tulkaa minun tyköni kaikki, Arvid Liljelund, 1888. Imatrankosken kirkon alttaritaulu, maalattu alunperin Jääsken kirkkoon.

Kuva. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Alttaritaulun tekijä, taiteilija Arvid Liljelund (20.1.1844 – 21.7.1899)

Kuva. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Kristus Getsemanessa, Petter Lang, 1771. Alkuperäinen Jääsken kirkkoon maalattu teos kuuluu Rautalammin museon kokoelmiin. Jäljennös sijoitettu Imatrankosken kirkkoon.

Kuva. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Pyhä perhe, Petter Lang, noin 1771. Lahden taidemuseo/Viipuri-säätiön kokoelmat. Alkuperäinen teos maalattu Jääsken kirkkoon.