Teppanalan harjulla talvisodan katsomossa

Ilmantorjuntatoimintaa Mellonmäellä. Taustalla Kuparitehtaan piipun ja tykin putken välissä näkyy Imatran Teppanalan harjunrinne. Kuva: SA-Kuva.

Kirjoitus on osa Jääskeläinen 2020 -lehdessä julkaistua laajempaa artikkelia, joka käsittelee talvisodan tapahtumia Jääskessä. Jääskeläinen 2020 -lehden voi tilata osoitteesta: jasen.jaaski@gmail.com, hinta 25€.

Pommitukset lisääntyvät tammikuun lopulla

Kirjoittaja: Martti Monto

Sodan alussa olivat kohteena suomalaiset lentotukikohdat, mutta niiden löytäminen ei onnistunut. Varakohteena olivat rautatieyhteydet. Kun usein ei löydetty sopivia varakohteita, jouduttiin pudottamaan pommit syvälle maaseudulle. Näin myös Jääskessä. Sotatarviketeollisuuteen kohdistettiin pommituksia suhteellisen vähän, kun uskottiin että sotatarvikkeet ovat tuontitavaraa. Arvio on, että pommitukset kohdistuivat pääosin rautatiekuljetusten katkaisemiseen ja huoltokuljetusten estämiseen rintamalle.

Pommituslennot suoritettiin pitkälle tammikuuhun 3-9 koneen muodostelmina. Tammikuun lopussa siirryttiin leveisiin, suuriin muodostelmiin. Helmikuussa hyökättiin kahtena aaltona peräkkäin ja muodostelma levittäytyi juuri ennen hyökkäystä.

Useimmiten lennettiin kohteen yli ja kaarrettiin takaisin eri suunnista ja vasta sitten pommitettiin. Ilmatorjunnan aiheuttamien tappioiden takia alettiin tammikuun lopussa pudottamaan pommit yli 4000 metristä aiemman 500 metrin sijaan. Suomalaisten hävittäjien aiheuttamien tappioiden takia ryhdyttiin käyttämään Neuvostoliiton pommilaivueiden suojana myös hävittäjiä.

Olavi Kanervalle jäi mieleen lähtemättömästi, kun 32:n koneen laivue pommitti Rautatehdasta helmikuun alussa. Hän kertoo:

”Olin Einolan pihalla , kun alkoi kuulua ihmeellistä melua Vuoksen takaa. Vihollisen 32:n koneen tiivis muodostelma nostatti pommeillaan mahtavan vesipatsaiden jonon Vuokseen. Koneet olivat samalla jo tehtaan päällä. Tehdas ja taivas peittyivät pölyyn ja savuun. Kova jyrinä tukki korvat. Naapurissa asuva Ville oli kanssani katsomassa alkanutta pommitusta. Kun vesipatsaat kohosivat Vuoksesta, muisti Ville, että poikahan oli päiväunilla yläkerrassa. Hän ryntäsi noutamaan poikaa. Kun isä ehti poikansa kanssa pihalle, olivat koneet jo kaukana. Kuului vain loittoneva surina.

Pommituksen seurauksena kobolttiosasto vaurioitui pahoin, samoin viimeistelyosasto, jossa yksi nosturi putosi kiskoilta”. Lisäksi asiakirjat kertovat, että puhelinjohdot menivät poikki.  Samoin vesijohdot vaurioituivat. Lievästi haavoittui vain yksi henkilö, Rautatehtaalle pudotettiin kaikkiaan noin 300 erilaista pommia.  Kuparitehtaalle osui vain yksi miinapommi.”

Edellä kerrotun Rautatehtaan pommituksen alkaessa Einolassa ollut väki lähti juoksemaan kohti piilopirttiä metsän suojaan. Kuului valtava jytinä, kun pommit alkoivat tippumaan koneista tehtaan päälle.  Anja lähti juoksemaan metsään puiden alle suojaan.  Hän huomasi kullanväristen helminauhojen vilistävän ohitse matalalla lentäen. Kohta ne muuttuivatkin pommeiksi ja tiputtivat puista oksia ja lunta. Kaarnan palaset vain sinkoilivat pakenijoiden niskaan. Tässä vaiheessa Anja huomasi, että hänellä oli lumipuvun huppu jäänyt nostamatta punaisen pipon suojaksi. Kaikilla metsään säntäävillä oli päällään lumipuvut.

Einolan mamma oli siepannut nousemassa olevat neljä raakaa leipää mukaansa taikinatiinun kannelle ladottuna.  Leivät saatiin ehjänä Ojapellon pirttiin ja ne paistettiin siellä valmiiksi. Kyllä tuore juuri paistettu ruisleipä maistui hyvälle illan hämärässä.

Desanttien pelko lisääntyi päivä päivältä. Kerran lapset luulivat joutuvansa desantin käsiin, kun metsään rakennettuun lumilinnaan kierteli tuntematon mies. Sitten mies kierreltyään lähti pois ja hiirenhiljaa lumilinnassa olleet lapset hiipivät aikuisten turvalliseen huomaan piilopirttiin. Desanttipelko oli todellinen. Olihan nähty paljon valomerkkejä yön aikana lentokoneiden lennellessä.

Olavi Kanervan talteenottama DB-3:n ohjaussauva, jota säilytetään Rajamuseossa kuten pientä palopommiakin. Kuva Teppanalan kylänäyttelystä 2003.

Lue lisää talvisodan tapahtumista tilaamalla Jääskeläinen 2020 jasen.jaaski@gmail.com

Martti Monto kertoo talvisodan tapahtumista Jääskessä Imatran kaupunginmuseon Ylisoutuja -luentosarjassa keskiviikkona 26.2. klo 18.00.

Paikka Imatran kaupungintalon valtuustosali.

Ennen tilaisuutta voit tavata Jääski-seuran jäseniä ja tutustua seuran toimintaan.