Kuva:SA-kuva

Toisen maailmansodan vaiheet 

Talvisota 30.11.1939-13.3.1940

Toinen maailmansota puhkesi Euroopassa 1.9.1939, jolloin Saksa hyökkäsi Puolaan. Neuvostoliitto vaati Suomea luovuttamaan Suomenlahden suuret saaret ja osan Karjalankannasta, osan Petsamosta ja vuokraamaan Hangon Itä-Karjalasta saatavia aluekorvauksia vastaan. Kun Suomi ei suostunut alueluovutuksiin, Neuvostoliiton joukot hyökkäsivät Suomeen 30.11.1939. Talvisota oli syttynyt.

Jo lokakuun alussa 1939, kun Neuvostoliitto kutsui Suomen edustajia alueneuvotteluihin Moskovaan, joutuivat rajaseudulla asuvat karjalaiset evakkoon. Sodan uhka oli kasvanut niin suureksi, että Kannaksen, Salmin rajakylien, Viipurin ja Suomenlahden saarikylien asukkaita kehotettiin siirtymään pois kotiseudultaan.
Ennen talvisodan puhkeamista oli 45 000 karjalaista lähtenyt evakkoon. Rajakylissä lähtö oli kiireinen. Mukaan otettiin, mitä jaksettiin kantaa. Evakuoinnin kansallinen suunnittelu oli ollut riittämätöntä.

Talvisota päättyi 13.3.1940. Moskovan rauhassa Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle Kannaksen mukana Karjalan pääkaupungin Viipurin ja Laatokan Karjalan sekä vuokraamaan Hangon ympäristöineen. Suomi luovutti paljon enemmän alueita kuin Neuvostoliitto oli sotatoimin kyennyt valloittamaan. Kaikki asukkaat jättivät kotinsa ja siirtyivät jäljelle jääneen Suomen uuden rajan länsipuolelle.

Välirauha

Yli puolet siirtokarjalaisista oli viljellyt maata ja kasvattanut karjaa. Heille piti löytää uudet tilat muualta Suomesta. Sitä varten eduskunta sääti pika-asutuslain. Useimmat karjalaiset joutuivat jättämään luovutetulle alueelle kotinsa ja omaisuutensa. Tästä syystä eduskunta sääti myös korvauslain, jonka mukaan siirtoväelle maksettiin korvauksia omaisuuden menetyksistä. Kun sota jatkui syksyllä 1941, lakien toteutuminen jäi käytännössä kesken.

Jatkosota 25.6.1941– 19.9.1944

Saksalaisten aloitettua hyökkäyksensä Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta 1941 Suomen oli vaikea pysyä puolueettomana, koska maassa oli saksalaisia joukkoja Lapissa ja neuvostojoukkoja Hangon vuokra-alueella Etelä-Suomessa.

Neuvostoliiton ilmavoimien pommituksen vuoksi Suomen pääministeri totesi  eduskunnassa 25.6.Suomen olevan sodassa.Sodan jatkuessa Suomi valtasi menetetyt alueet takaisin.  Evakkoon lähteneistä yli 400 000 karjalaisesta palasi 70 % eli noin 280 000 henkeä takaisin kotiseudulleen kesään 1944 mennessä. Monien kotitalo oli sodassa hävinnyt ja elämä aloitettiin alusta.

Kesäkuussa 1944 käydyn suurhyökkäyksen jälkeen Suomi vetäytyi Itä-Karjalasta ja talvisodassa menettämiltään alueilta. Syyskuussa 1944 raja palautettiin kulkemaan 1940 linjalle. Karjalaiset lähtivät lopullisesti evakkoon. Evakuointisuunnitelmaa ei ehditty toteuttaa ja evakkoon lähdettiin pikaisesti. Omaisuuden mukaanotto ja väestön siirtyminen onnistui kuitenkin paremmin kuin talvisodan alkaessa.

Suomi menetti sodassa Karjalan kolme kaupunkia, Viipurin, Sortavalan ja Käkisalmen sekä kaksi kauppalaa, Koiviston ja Lahdenpohjan. Suomi luovutti kokonaan 39 maalaiskuntaa sekä osittain alueita 21 kunnasta. Karjalasta luovutetun alueen koko oli noin 24 700 neliökilometriä, noin kymmenesosa koko maan pinta-alasta. Lisäksi Suomi joutui vuokraamaan Neuvostoliitolle alueita Porkkalasta 50 vuodeksi.

Lue lisää: Hyökkäysvaunujen murinaa Ensossa, Martti Monto