Säätiön toiminta

Säätiön toiminta

Säätiö julkaisee kerran kuukaudessa ilmestyvää Vpl. Pyhäjärvi-nimistä kotiseutulehteä ja järjestää vuosittain heinäkuussa Vpl. Pyhäjärvi-juhlan, yleensä yhdessä juhlapaikkakunnan Karjalaseuran tai -kerhon kanssa. Kaksi kertaa juhla on pidetty Pyhäjärvellä, nykyisessä Plodovojessa.  

Säätiön hallinnassa on rahastoja, joiden varoista jaetaan apurahoja ja stipendejä pyhäjärveläistaustaisille opiskelijoille tai tutkijoille.

Säätiö on julkaissut Vpl. Pyhäjärveä käsitteleviä kirjoja ja säätiö tukee perinnetiedon tallentamista erilaisten julkaisujen ja Sastamalan Seudun Museon kanssa yhteistyössä. Museoon on talletettu runsaasti pyhäjärveläistä esineistöä. 

Säätiö on kunnostanut ja ylläpitää Vpl. Pyhäjärven kirkon paikalla, hautausmaalla ja kirkkoaholla olevia muistomerkkejä ja sankarihauta-aluetta.

Sankarihautausmaan alue on aidattu ja alueelle on vuonna 1994 pysytytetty sankarivainajien muistomerkki, jossa on lueteltu alueelle haudattujen sankarivainajien nimet. Muistomerkkiin on lisäksi kiinnitetty muistomerkin suunnittelijan nimilaatta.

Kirkkoaholla sijaitsevaa 25.11.1936 paljastettua Pyhäjärven lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkkiä on kunnostettu useaan otteeseen. Heinäkuussa 2003 muistomerkkiin kiinnitettiin Aarno Karimon suunnitteleman alkuperäisen mallin mukaisesti tehty reliefi ja tekstilaatta.

Pyhäjärven 15.3.1940 palaneen kirkon ja hautausmaan muistomerkki paljastettiin entisen kellotapulin paikalle vuonna 2001. Muistomerkin ympärille on rakennettu aita. Myös kirkon viereen 2.11.1919 pystytettyä vapaussodan muistomerkkiä on kunnostettu.  

Säätiön toiminnasta vuonna 2016 voit lukea tästä vuosikertomuslinkistä ja toiminnasta vuonna 2017 tästä linkistä.

Vpl. Pyhäjärvi-seura ry:n toiminnasta löytyy tietoa tästä linkistä.

Sastamalan seudun museosta (Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi) löytyy tietoja tästä linkistä.

Sankarivainajien muistomerkki Vpl. Pyhäjärven sankarihautausmaalla

Sankarivainajien muistomerkki Vpl. Pyhäjärven sankarihautausmaalle pystytettiin talkoilla ja paljastettiin 12.6.1994. (Kuva Yrjö S. Kaasalainen)

 

Muistomerkin taaksen on kaiverrettu sanakarivainajien nimet ja kuolinpäivä. Heistä 102 oli Pyhäjärveltä ja kolme Metsäpirtistä. (Kuva Yrjö S. Kaasalainen)

 Muistomerkin suunnittelija Matti Ahvonen oli kotoisin Pyhäjärveltä Hassinmäeltä. (Kuva Yrjö S. Kaasalainen)

 

 

 

Muistomerkin pystyttivät vuonna 1994 talkoilla vasemmalta Toivo Lemmetty, Yrjö s. Kaasalainen, Esko Pohjolainen, Heikki Karttunen, Aimo Lehtikoinen, Matti Pärssinen, Aarne Eeva, Matti Pohjolainen, Vilho Karttunen, Lauri Kaasalainen, Matti Ahvonen (muistomerkin suunnittelija), ja Jorma Inkinen.  Kuvan otti talkooryhmän kokkina toiminut Reino Äikiä. 

 

Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkin reliefin luovutus museoon

Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkin korkokuvan kipsireliefin on suunnitellut vuonna 1936 taiteilija Aarno Karimo. Kuva esittää kannkselaisperhettä. Miesmalli on Karimon kertoman mukaan ollut pyhäjärveläinen Jalmari Pusa. Reliefi luovutettiin vuonna 2011 Sastamalan seudun museoon. Luovutustilaisuudessa Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Esko Pulakka, museonjohtaja Maria Pietilä ja Pekka Salonen Vammalan Karjalaseurasta. (Kuva Yrjö S. Kaasalainen.)

 

 

Museoasiat

Omaa museota ei ole, mutta Satamalan seudun museoon on tallennettu Pyhäjärveen liittyvää aineistoa.

Vpl. Pyhäjärvi-seura ry

on toiminut pääkaupunkiseudulla jo vuodesta 1957. Seura järjestää keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia, retkiä yms. Lisätietoja saa seuran puheenjohtaja Riitta Hirvoselta, puh. 040 414 7359 tai Riitta.hirvonen(at)kotikone.fi.

Tampereen seudun Vpl. Pyhäjärvikerho

kokoontuu kerran kuukaudessa tarinatuokioon, josta ilmoitetaan Vpl. Pyhäjärvi-lehdessä ja Aamulehden menotiedoissa. Lisätietoja saa sihteeriltä pu. 044 281 5047 tai pirjo.kiiala(at) gmail.com. Tervetuloa!