Viipurin läänin Pyhäjärvi

Lue lisää

Viipurin läänin Pyhäjärvi 

Pyhäjärveläiset kirjoittivat Viipurin läänin Pyhäjärven kunnan nimen muodossa Vpl. Pyhäjärvi, kun taas virallinen Suomi Pyhäjärvi Vl. Pitäjä sijaitsi itäisellä Karjalan kannaksella, Laatokan rannalla, Käkisalmen kaupungin eteläpuolella. Lisäkirjaimet pitäjän nimen edessä tai jäljessä johtuvat siitä, että Suomessa oli ennen sotia kolme Pyhäjärvi-nimistä pitäjää, joista muut  Oulun ja Uudenmaan lääneissä. Väestörekisterikeskus, pyhäjärveläisten mielestä heitä kuulematta, otti 1970-luvulla käyttöön nimen Pyhäjärvi Vl. Vuonna 2002 Helsingissä toimiva Vpl. Pyhäjärvi-seura yhdessä Karjalan Liiton kanssa teki anomuksen väestörekisterikeskukselle, jonka mukaisesti päätökseksi tuli Pyhäjärvi Vpl ilman loppupistettä. Tästä huolimatta käytössä olleet virallisesti vahvistetut Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö ja Vpl. Pyhäjärvi-lehti luonollisesti säilyttvät nimensä. Anomuksen tarkoituksena oli poistaa virallisesta käytöstä tuo Vl lyhenne ja muuttaa se Vpl lyhenteeksi.

Sijainti Kannaksella

Keskellä pitäjää on järvi nimeltään Pyhäjärvi, ja sen kukaan on koko pitäjä saanut nimensä. Järvi on hevosenkengän muotoinen, kirkasvetinen ja syvä. Järveen työntyvällä niemellä seisoi uljaana kirkko, jonka ehtookellojen kumahdukset tyynellä ilmalla kantautuivat pitäjän äärimmäisille perukoille asti. 

Pyhäjärven naapurina pohjoisessa oli Käkisalmen maalaiskunta ja hiukan kauempana Käkisalmen kaupunki, mihin Pyhäjärveltä kertyi matkaa kolmisenkymmentä kilometriä. Käkisalmessa käytiin ostoksilla ja kerran vuodessa - helmikuussa - markkinoilla. Kesäisin käytiin Kannaksenjuhlilla, mitkä pidettiin Vanhan linnan sisäpihalla - mainio ulkoilmajuhlien pitopaikka. Ne pyhäjärveläiset nuoret, jotka aikoivat avioliittoon, kävivät Käkisalmessa kihlanostomatkalla ja pistäytyivät saman tien valokuvaajalla.

Käkisalmi oli myös pyhäjärveläisten koulukaupunki. Käkisalmen yhteiskoulusta, myöhemmin yhteislyseosta, keväisin valkolakkinsa saaneitten joukossa oli joka vuosi keskimäärin yksi pyhäjärveläinen. Viimeisenä rauhan keväänä 1939 heitä oli ennätysmäärä, neljä. 

Pyhäjärven läntinen naapuri oli Räisälä. Räisälässä oli kansanopisto, missä moni pyhäjärveläinen neitonen tai nuorukainen kävi täydentämässä tietoja ja taitoja, joille kansakoulu oli luonut pohjan. Eikä kansanopiston merkitys rajoittunut yksinomaan tietoihin ja taitoihin. Kansanopisto valoi aatetta ja innostusta kansanvalistustyöhän, mitä nuorisoseuroissa sitten pyrittiin toteuttamaan. Nuorisoseuroja olikin Pyhäjärvellä kaikissa suuremmissa kylissä ja useimmissa näistä oli oma talo, talkootyönä pystytetty.

Etelässä Pyhäjärven naapurina oli Sakkola, joka varsinkin urheilussa antoi Pyhäjärvelle tasavertaisen vastuksen. Monet ottelut Sakkolan Jäntevän ja Pyhäjärven Kaiun välillä sekä hiihtoladulla että yleisurheilussa olivat jännittäviä kuin Suomi-Ruotsi maaottelut. Paini oli kuitenkin sellainen urheilulaji, jossa Pyhäjärvi ei löytänyt kunnon vastusta Kannakselta.

Jos Pyhäjärvelle kulki etelään itäisintä, Laatokan rannikkoa seurailevaa tietä, tuli noin 30 kilometrin jälkeen äkkipysäys. Tie päättyi jokeen, jonka yli ei ollut siltaa. Mahtava virta, joka syvänä, leveänä ja tummana, pyörteitä muodostaen virtasi kohti Laatokkaa oli Taipaleenjoki. Taipaleenjoki, jossa virtaa sama vesi, mikä alkumatkalla on kuohunut Imatrassa oli eräs talvisodan kuuluisimpia taistelupaikkoja. Suotta ei runoilija Yrjö Jylhä ole verrannut Taipaleenjokea Tuonelanjokeen.

Idässä Pyhäjärvi rajoittui koko pituudeltaan Laatokkaan. Tämän Euroopan suurimman järven, jonka toista rantaa ei näkynyt, rannalla oli kuusi Pyhäjärven kylää. Yksi näistä, Sortanlahti, oli enemmän kuin tavallinen kylä, se oli asutustaajama ja kauppapaikka, jossa oli myös Laatokan paras satama. Sortanlahden edustalla oli Pyhäjärveen kuuluva Konevitsan saari, jossa vuonna 1393 perustettu kreikkalaiskatolinen munkkiluostari, antoi Pyhäjärvelle eksoottista väriä. Konevitsa oli suosittu kesäisten retkien kohde. Konevitsa tuli tutuksi asevelvollisuuttaan suorittaville pyhäjärveläisille nuorukaisille, sillä Konevitsassa toimi myös Rannikkotykistö 3.

Luonto, elinkeinot ja uskonto

Pyhäjärvellä oli 44 kylää, näistä suurin oli kirkonkylä, nimeltään Pyhäkylä. Kylistä useimmat olivat vesistöjen rannalla- itse asiasta kylistä vain kaksi ei tavannut järven tai Laatokan rantaa. Järvistä suurimman eli Pyhäjärven rannalla oli 15 kylää. Toiseksi suurin järvi oli nimeltään Kiimajärvi, kolmanneksi suurin Yläjärvi. Näiden lisäksi oli lukuisa joukko pienempiä järviä ja lampia. Merkillisin näistä oli harvinaisen kaunis, kristallinkirkkaasta vedestään kuuluisa laskujoeton Kuoppalampi, joka hyvin olisi voinut järveksikin sanoa: sille kun kertyi ympärysmittaa 8 kilometriä. Sen kauniit rannat, niemet ja saaret, korkeana kumpuilevaa erämaaympäristö jylhine mäntymetsineen, korkeat ikihongat ja koskematon luonnonrauha olivat tehneet siitä suositun retkeilykohteen.

Pyhäjärvi oli vankka ja vakavarainen maatalouspitäjä. Teollisuus rajoittui muutamaan myllyyn, sahaan, nahkaverstaaseen ja puusepänverstaaseen. Käsityöläisiä - räätäleitä, suutareita, seppiä, kirvesmiehiä, nikkareita, muurareita, maalareita, salvureita - oli pitäjässä omasta takaa.

Toiseksi tärkein elinkeino oli kalastus, mitä harjoitettiin sekä järvillä että Laatokalle. Järvillä, jotka kaikki olivat erittäin kalarikkaita, kalastus muodosti tärkeän sivuelinkeinon, mutta Laatokalla harjoitettiin huomattavassa määrin myös ammattikalastusta. Pyhäjärven tärkein kala oli muikku, Pyhäjärven murteella molkki tai rääpys. Parhaina muikkuvuosina saattoi Pyhäjärven jäällä ahkeroida samaan aikaan jopa 12 talvinuottakuntaa, ja saalista riitti kaikille. Pyhäjärvi oli nimittäin melko suuri järvi: suurempi selkä 13 kilometriä pitkä ja matkaa maanteitse järven ympäri viitisenkymmentä kilometriä. Kiimajärvestä ja Yläjärvestä onnistuttiin joskus saamaan talvinuotalla suuria lahnasaaliita. Laatokan tärkeimmät arvokalat olivat lohi ja siika.

 Pitäjän tärkeät asiat hoidettiin täällä kirkkoaholla. Etualalla kunnantalo ja sen takana kellotapuli ja kirkko. (Kuvan omistaa Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö. Kuvaaja E.Tenkanen.) 

 

Pyhäjärven 8000 asukkaasta vajaat parisataa oli ortodokseja, muut luterilaisia. Pyhäjärvellä ei koskaan ennen talvisotaa ollut venäläistä asutusta, ei historiallisena aikana eikä sitä ennen. Pyhäjärvi oli - näin voi varmuudella sanoa - ikivanhaa karjalaista asuma-aluetta. Niin ortodoksit kuin luterilaisetkin olivat yhtä ja samaa Karjalan heimoa, vaikkakin olosuhteiden pakosta satoja vuosia sitten kahden uskonnon rajamailla joutuneet eri uskontojen leiriin. Ortodoksit olivat Pyhäjärvellä vanhempaa kerrostumaa, luterilaiset pyhäjärveläisten esi-isät olivat muuttaneet Pyhäjärvelle pääasiassa 1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla. 1800-luvun loppupuolella Pyhäjärvelle muutti Uudeltamaalta ja Etelä-Pohjanmaalta muutamia kymmeniä perheitä.

 Pyhäjärvellä oli Kannaksen kuuluisin lahjoitusmaahovi Taubilan kartano, pyhäjärveläisittäin Touvilan hovi. Sen omisti vuodesta 1918 lähtien kauppaneuvos Karl Fazer. Sama Karl Fazer, jonka nimikirjoitus on yhä vielä suklaalevyjen päällyspaperissa. Taubilan kartanon kaunis ja historiallisesti arvokas päärakennus tuhoutui sodan aikana.

Vuonna 1932 Pyhäjärvellä vietettiin näyttäviä seurakunnan perustamisen 300-vuotisjuhlia.

 

 


Myös Pyhäjärven kirkko paloi talvisodan jälkeen 15.3. suomalaisten sytyttämänä ennen lopullista poistumista kotiseudulta. Kirkon arvokas alttaritaulu ja muuta irtaimistoa saatiin pelastetuksi. Kun jatkosodan aikana Pyhäjärvi oli vallattu takaisin ja kun asukkaat olivat palanneet kotipaikoilleen - toiset sodalta säästyneisiin kotitaloihinsa, toiset entisten kotiensa raunioille- pidettiin kirkon raunioilla jumalanpalvelus 7.6.1942.

Toisen kerran pyhäjärveläiset joutuivat jättämään kotinsa ja kotiseutunsa vuonna 1944. Virallinen matkailu entiselle kotiseudulle alkoi vuonna 1990. Pyhäjärvi -juhlat pidettiin kirkkoaholla 1998. 

Alexandra Frosterus maalasi vuonna 1889 Pyhäjärven kirkon alttaritaulun "Tulkaa minun tyköni kaikki". Taulun lahjoittivat seurakunnalle rovasti Zittingin perilliset. Taulu on entisöity ja sijoitettu vuonna 1984 Huittisten kirkkoon.

 

Itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Pyhäjärven luterilainen seurakunta tuli vuonna 1632. Kirkko, joka paloi talvisodan lopulla, oli rakennettu vuonna 1765.

Kunta oli seurakuntaa noin 100 vuotta nuorempi, sillä Pyhäjärven pitäjä perustettiin uonna 1735.

Pyhäjärvellä oli asukkaita ennen talvisotaa vähän yli 8000.

"Tallel o ikä eletty." (Pyhäjärveläinen sanaparsi Pyhäjärvi-kirjasta)

Lue lisää