Nähtävyyksiä
Uudenkirkon luonto itsessään, lukuisat järvet ja yli 30 km merenranta-alue Suomenlahden rannalla, houkuttelivat matkailijoita ja kesäasukkaita Uudellekirkolle niin aiemmin kuin nytkin. Pitäjästä löytyy monia kuuluisia nähtävyyksiä, joista tässä muutama maininta.
Tärkeimpiä nähtävyyksiä jo ennen sotia oli Lintulan lehtikuusimetsä, josta käytettiin myös nimiä: Pietari Suuren lehtikuusimetsä, Raivolan lehtikuusimetsä tai Uudenkirkon lehtikuusimetsä. Tämä myöhemmin Unescon maailmanperintöluettelostakin löytyvä nähtävyys sijaitsi alkujaan kokonaan Uudenkirkon puolella. Virheellisesti se usein sijoitetaan Kivennapaan. Lehtikuusimetsikkö on edelleen suosittu nähtävyys.
Uudenkirkon pohjoisosassa, Kaukjärvellä, Viipuri-Terijoki -valtien varrella, puolestaan sijaitsi koko Euroopan arvostama "Perkjärven tykistöleiri". Leiriin kävivät tutustumassa niin Suomen ylin johto kuin arvovaltaiset vieraat rajojemme ulkopuoleltakin. Leirielämä antoi kyläläisille sekä henkistä että taloudellista hyvinvointia. Entisestä leiristä ei enää ole jäljellä mitään, mutta venäläiset ovat jatkaneet perinteitä. Siellä sijaitsee nykyäänkin Venäjän tykistön harjoitusalue.
Metsäkylästä taasen löytyy tarunhohtoinen "Rakkaudenhauta", joka on saanut tarinansa lauluun Tapio Rautavaaran esittämänä. Alueen historia on aina kiinnostanut myös venäläisiä, ja nyttemmin Rakkaudenhauta on saanut takaisin aiemmin hävitetyt/varastetut patsaat näköisversioina.
Vammelsuussa ihmisiä veti puoleensa "Kuolemankuilu" ja korkeat äkkijyrkät rinteet. Rinteille kivutaan edelleen, tosin puusto ja kasvillisuus peittävät näkymää aiempaan verrattuna.
Aikanaan Euroopan uudenaikaisimmaksi ja meren puolelta valloittamattomaksi todettu Inon linnake oli aikansa retkeilykohde. Kaikki halusivat nähdä tämän hävitettynäkin komean linnakealueen. Nykyäänkin alueelle pääsee jälleen tutustumaan.
Halilan alue: Halilassa puolestaan sijaitsi Suomen ajan suurin keuhkotautiparantola, jonka juuret ulottuvat 1800-luvun lopulle. Tänä päivänä "Uusi Halila" toimii edelleen, nyt keuhkotautisten lepokotina, ei varsinaisena sairaalana. "Vanha Halila" ja "Pikku-Halila" ovat tuhoutuneet. Vanha kirkko vuodelta 1907 on kunnostettu, ja alueelle on rakennettu lisäksi uusi luostari, jonka yhteydessä on pienimuotoista maatilamatkailua.
Kirkonkylä ja hautausmaa-alue: Uudenkirkon kirkonmäki on kautta aikojen ollut suosittu pysähtymispaikka ja aikoinaan jopa seurustelupaikka. Kirkko on tuhoutunut ja jäljellä on ainoastaan kellotapuli ja kirkon rappusten jäänteet. Nykyään alueella sijaitsee uusikirkkolaisten yhdessä venäläisten kanssa toteuttama Rauhanviita -puisto. Rauhanviitapuiston ympäristö on täynnä venäläisten omia hautoja.
Piispala: Piispalaan ajettaessa kuljetaan Salmensillan kautta, joka oli suosittu nuorison tapaamispaikka. Salmensilta on edelleen ihastuttava alue Rieskjärven ja Halolan järven välissä. Piispalaan, jossa jo aiemmin oli sijoittuneena venäläisten kesäasukkaiden huviloita, sijaitsee nykyäänkin komeita venäläisten uusia datsoja.
Rantatie: Suomenlahden rantoja pääsee ihailemaan Terijoelta Koiviston suuntaan ns. rantatietä kulkiessaan.
Vammelsuun näkymiä
Vammelsuusta aukesivat ihanat näkymät Suomenlahdelle. Valmmesuuta pidetään yhtenä Uudenkirkon kauneimpana alueena, jonne myös moni venäläinen halusi daatsansa rakentaa. Kerrotaan, että aikoinaan Vammesluun edustalla oli laivoja suojellut saari, joka vuosien kuluessa olisi vajonnut. Todistettua tietoa ei tosin ole saatavilla.
(Kuva on 1930-luvulta, Inon valokuvaamo, Museovirasto)
Rakkaudenhauta
Valtioneuvos Eugen Kartatsovin kuolleen vaimonsa Marian muistolle teettämä muistomerkki on edelleen suosituimpia käyntikohteita Uudellakirkolla. Pariskunnan tarina on kiehtonut vuosikymmeniä.
(Kuva: Uusikirkko-seuran arkistot)
Lue lisää Rakkaudenhaudasta >>
Inon linnake
Inon linnakkeella kävi ympäri Suomen retkeilijöitä, sillä se oli vielä hävitettynäkin mahtava rakennelma. Myös nykyään linnakeelle on pääsy, ja maastossa on nähtävissä betonisia rakennelmia.
(Kuva vuodelta 1918: Museovirasto)