Sankarihautausmaa

Ensimmäiset hautaukset Uudenkirkon sankarihautausmaalle aloitettiin melko pian Uudenkirkon takaisinvaltauksen jälkeen syksyllä 1941. Ensimmäinen haudattu sankarivainaja oli Tauno Johannes Anttalainen, 26.10.1941.

Syksyllä 1942 alueelle tilattiin puutarhasuunnitelma, jonka toteutti Helsingin Puutarhatoimisto Oy. Suunnitelma valmistui 9.2.1943.

Alkuperäinen muistomerkki on ilmeisesti pystytetty heti 1941 syksyllä. Alussa se oli vain tervattu, mutta myöhemmin maalattu valkoiseksi. Ristiin oli maalattu teksti: ”Nämä kuolivat, että me saisimme elää”.

Sankarihautausmaan koko oli noin 60 m x 35 m.

Sankarihautausmaan koordinaatit:

Lat. 60.315077 Lon. 29.26446 WGS84 (alkuperäisen sankarihaudan ristin paikka)

Sankarihautaan haudatut

Sankarihautaan on haudattu tai siunattu kentälle jääneenä 26.10.1941 alkaen 205 sankarivainajaa. Siunatuista talvisodan uhreja on 52 ja jatkosodan uhreja 153. Viimeinen hautaus on tehty 11.6.1944.

(Tiedot perustuvat Uudenkirkon seurakunnan julkaisemiin kahteen kirjaan sankarivainajista. Tiedoissa on kuitenkin eroavaisuuksia Kansallisarkiston sotavainaja-tiedoston kanssa, joten puutteellisuuksilta/virheellisyyksiltä ei voine välttyä.)

Oheiseen karttaan on merkitty sankarivainajien hautasijat sekä nykyinen Rauhan viita -alue

Huomioi, että kartta ei ole mittakaavassa, mutta antaa melko tarkan kuvan alueesta.

Sankarihautausmaan aluekartta ja hautasijat (liite)

Sankarihautausmaahan siunattujen luettelot

Oheisista tiedostoista löydät hautausmaahan siunatut/haudatut hautasijoineen aakkosjärjestyksessä.

Talvisodan siunattujen luettelo

Jatkosodan siunattujen luettelo

Alla olevassa kuvassa vietetään Uudenkirkon sankarihautausmaalla muistotilaisuutta 4.6.1944 | Uusikirkko-seuran arkistot

Rauhan viita

Sankarihautausmaa-alueeksi alun perin suunnitellusta alueesta on säilynyt n. 25 % (haudattuja alueella noin 20). Säilyneelle alueelle toteutettiin venäläisten kanssa yhteistyössä vuonna 1991 Rauhan viita -puisto ja muistomerkki.

Suurin osa sankarihautausmaan alueesta on nykyisin venäläisten hautausmaana, ja alueen reunalla kulkee paikallistie. Säilyneellä sankarihautausmaa-alueella kasvaa pääosin luonnonnurmea. Sinne 90-luvulla istutetut lehtipuut ovat jo noin 15 m korkuiset, luoden sopivasti varjoa. Myös Rauhan viita -alueen ulkopuolella olevat venäläisten haudat ovat siistit.

Rauhan viita -puistosta voit lukea lisää tästä linkistä.

Alla olevassa kuvassa on sankarihautausmaan jatkosodassa menehtyneiden hauta-aluetta vuonna 2013 (Rauhan viita -alueen ulkopuolella). Yllä olevassa kuvassa on näkymää puistosta sankarihautausmaa-alueen suuntaan. Kuvat | O. Grusander