Elinkeinot

Pääosa Uudenkirkon väestöstä sai toimeentulonsa maataloudesta. Maaperä ei ollut parasta mahdollista, mutta ilmasto sitäkin suotuisampi. Useimpien viljalajien suhteen Uusikirkko ei ollut omavarainen, vaan niitä piti tuoda muualta. Perunaa puolestaan riitti myytäväksi asti.

Myös kalastus oli tärkeä elinkeino, varsinkin rantakylien asukkaille.

Sivuelinkeinoina voidaan mainita palveluammatit, ajurin toimi ja rahdin ajo. Maakaupan vapauduttua 1850-luvun paikkeilla, Uudellakirkolla Impilahden ohella, oli suurin kiinnostus ryhtyä kauppiaiksi. 

Suuria tehtaita Uudellekirkolle ei sijoittunut. Aiemmin Uudenkirkon alueella sijaitsi kolme lasitehdasta: Andreas Krausen Mustaruukki Järmilässä, Röschin veljesten tehtaat Leistilässä ja Jäppilässä, mutta viimeisinkin lopetti toimintansa 1900-luvulle tultaessa. 

Merkittävistä työllistävistä laitoksista voidaan kuitenkin mainita Halilan ja Patrun parantolat sekä Perkjärven tykistöleiri Kaukjärvellä, joka kesäisin toi alueelle jopa kolmisentuhatta "kesäasukasta".

Ylhäällä vasemmalla ns. Uusi Halila ja oikealla Patrun parantola 1930-luvulla (Museovirasto)

Maanviljelymaisemia Leistilästä

Maisemakuvaa Leistilästä vuonna 1938. Taustalla näkyy Vammeljärvi (Museovirasto).

Majoituspalveluita Vammelsuussa

Kuvassa kestikievarin isäntä perheineen Vammelsuussa noin vuonna 1907-09 (Museovirasto)