”Astu sissää, on siit tult muutkii.”

Uusikirkkolainen sananparsi

Uusikirkko lyhyesti

Pinta-ala: Vuonna 1939 noin 640 km2; vesistöjen osuus 10 %. Merenrantaa Suomenlahden rannalla on runsas 30 km.

Asukasmäärä: Vuonna 1939 noin 11.110 asukasta.

Uusikirkko oli pinta-alaltaan Kannaksen 4. suurin ja väkimäärältään 2. suurin pitäjä. 

Syntyvaiheet: Ensimmäiset kirjalliset maininnat Uudestakirkosta: ovat vuodelta 1445, jolloin Uusikirkko mainitaan Äyräpään pappi Makerlandin testamentissa. Uusikirkko oli aiemmin kuulunut Muolaaseen ja Äyräpään kihlakuntaan. Vuonna 1445 Uusikirkko oli jo eronnut Muolaasta. Uuteenkirkkoon kuuluivat aiemmin myös Kuolemajärvi vuoteen 1864 asti, jolloin se muodostui omaksi seurakunnaksi; omana kuntana Kuolemajärvi aloitti vuonna 1871. Kannelärvi kuului Uuteenkirkkoon vuoteen 1923 asti, jolloin se muodostui omaksi seurakunnakseen, ja aloitti itsenäisenä kuntana 1925. Uudenkirkon eteläosassa sijainnut Tyrisevä puolestaan liittyi Terijokeen vuonna 1927.

Pitäjän nimi: Nimelle voidaan antaa kaksi vaihtoehtoista selitystä. Mahdollisesti Muolaasta ensimmäinen eronnut pitäjä sai nimekseen Uusikirkko. Toinen, ehkä jopa varteenotettavampi nimiselitys on se, että pitäjän aiempi kirkollinen keskus sijaitsi sen pohjoisosassa, Kaukjärvellä. Kun kirkonkylään rakennetun uuden kirkon ympärille muodostui uusi keskus, laajeni se kattamaan koko pitäjän.

Sijainti: Uusikirkko on sijainnut kautta aikojen merkittävien kauppareittien vaikutuspiirissä. Sijainti on ollut myös rasitus, sillä useat sodat ja rajakahakat ovat vaatineet veronsa, ja erityisesti 1500-luvulla Uusikirkko hävitettiin pahoin. Pitäjän läpi kulki Viipuri - Terijoki - Pietari -valtatie. Etäisyydet kirkonkylältä Viipuriin vajaa 60 km, Terijoelle runsas 30 km ja Pietariin noin 70 km.

Elinkeinot: maatalous, kalastus, palveluammatit

Sivistyspitäjä: Uuttakirkkoa voi luonnehtia sivistyspitäjäksi. Siellä oli ennen sotia 21 kansakoulua ja ammattikoulu sekä yksityinen yhteiskoulu vuosina 1928 - 1934. Lisäksi pitäjässä sijaitsi maamieskoulu ja kotitalouskoulu. Uudenkirkon kansanopisto jäi Kanneljärven puolelle sen muodostettua oman kunnan.

Naapuripitäjät: Kanneljärvi, Kivennapa, Kuolemajärvi, Muolaa, Terijoki

Rauhanviita -puisto

Lue lisää