Pääkaupunkiseudun uusikirkkolaiset ry

Pääkaupunkiseudun uusikirkkolaset ry. toimii entisen Uudenkirkon pitäjän alueella syntyneiden ja siellä asuneiden sekä heidän jälkeläistensä ja ystäviensä yhdyssiteenä. Haluamme omalta osaltam­me toteuttaa Karjalan Liiton tavoitteita ja teemoja. 

Yhdessä uusikirkkolaisten toimijoiden kanssa kokoamme ja tallennamme Uudenkirkon historiaan liittyviä kulttuuriarvoja ja vaalimme eri tavoin seudun muistoa ja perinteitä. Panostamme myös Karjalan Liiton ajankohtaisiin hankkeisiin.

Yhdistyksen tavoitteena on myös tehdä tunnetuksi Karjalaa ja karjalaisuuteen liittyviä asioita sekä pyrkiä tuomaan esiin Kannaksen alueen merkitystä kulttuurien kohtauspaikkana ja välittäjänä. 

Yritämme jatkuvasti saada toimintaamme mukaan henkilöitä, jotka haluavat edistää tavoitteidemme toteutumista. Huolehdimme yhdistyksen vakaasta talouden ja hallinnon tilasta.

Pääkaupunkiseudun uusikirkkolaisten 30-vuotis historiikki

(ent. Uusikirkko Helsinki-kerho)

Alku

Aloitteen oman kerhon perustamiseksi pääkaupunkiseudulla asuvien entisten uusikirkkolaisten ja heidän jälkeläistensä yhdyssiteeksi 30v sitten v.-75 teki Aaro Vesterinen.

Sanomalehti Karjalassa ja Helsingin Sanomissa olleiden kutsuilmoitusten johdosta meitä kokoontuikin marraskuussa, samana vuonna Karjalatalolle yli 200 henkeä.

Uusikirkkolaisilla oli olemassa jo aiemmin perustettu oma Uusikirkko-seuransa mutta silloinen "rakennemuutos" oli heitellyt myös meitä alkuperäisiltä, sodan jälkeisiltä sijoiltamme mm. tänne Helsinkiin ja ympäristökuntiin ja paikallisen kerhon perustaminen katsottiin tarpeelliseksi. Tässä perustavassa kokouksessa olivat läsnä myös Uusikirkko-seura ry:n puheenjohtaja Armas Saustila ja sihteeri sekä Uusikirkko-säätiön asiamies Toivo Mannonen.

Yksimielisesti päätettiinkin kerho perustaa. Kerho toimisi Uusikirkko-seura ry:n alaisena ja sen sääntöjen mukaan mutta olisi muuten itsenäinen.

Myöhemmin hyväksyttiin kerhon nimeksi ehdotettu Uusikirkko Helsinki-kerho.

Vastuuhenkilöt

Perustavan kokouksen puheenjohtaja Aaro Vesterinen valittiin myös kerhon ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Sittemmin tehtävässä ovat toimineet: Esko Saaristo vv.-77 - -82, Laura Valtonen vv.-83 - -92 , Raita Parkkunen vv.-93 - -02 ja Maijaliisa Kalliomäki v. -03 -.

Lämmin kiitos kaikille muillekin "talkoolaisille", jotka vastuuta kerhossa / yhdistyksessä ovat vuosien varrella kantaneet.

Järjestäytyminen

Uusikirkko Helsinki-kerhon hallitus haki marraskuussa v.-76 Karjalan Liiton jäsenyyttä v.-77 alusta lukien.

Emoseuran etäisyydestä johtuen päätimme v. -96 ''teknisistä syistä" kokonaan itsenäistyä ja kerhon nimi muutettiin samalla Pääkaupunkiseudun uusikirkkolaiset ry:ksi ja yhdistysrekisteriin meidät on rekisteröity v. -97.Yhdistyksenä olemme Uusikirkko-seura ry:n jäsen.

Jäsenistö

Maksaneita jäseniä kerhossamme / yhdistyksessämme on ollut n.100 - 200, määrä on viime vuosinakin, "luonnollisesta poistumasta" huolimatta vain kasvanut. Nykyajan muoti-ilmiö : Sukututkimus löytää yhä lisää "uusikirkkolaisia".

Kunnianosoitukset ja muistamiset

Kukkasin ja Uudenkirkon viirillä muistaen olemme tervehtineet merkittäviä vuosia täyttäneitä. Karjala-Liiton ja Uusikirkko-seuran myöntämin ansiomerkein on palkittu monia jäseniämme.

Valistustoiminta

Tärkeitä tilaisuuksia toiminnan kannalta ovat olleet pitäjäseuratapaamiset kaksi kertaa vuodessa. Niissä käsitellään kulloinkin ajankohtaisia toimintamuotoja.

Ilmoittelu ja tiedottaminen

Karjala-lehdessä olemme ilmoitelleet kokouksista ja tapahtumista ja nyt internet-aikana ilmoittelemme myös Uudenkirkon kotisivuilla asioistamme.

Lisäksi olemme lähettäneet kirjeitä sekä jäsenille että muille, jotka tiedetään "uuskirkkoisiksi" ja joiden osoite on ollut tiedossa.

Kulttuurin vaaliminen ja tallennus sekä muu yleinen toiminta

Yhdessä muiden uusikirkkolaisten kanssa olemme olleet mukana vaalimassa ja tallentamassa entisen kotipitäjämme historiaan ja perinteeseen liittyviä muistoja.

Uusikirkkolaisten teoksia on saatavana mm. yhdistyksen tilaisuuksissa suunnilleen omakustannushintaan.

Henkilöhaastatteluja on tallennettu äänikaseteille ja näin siirretty henkilökohtaisia kertomuksia jälkipolville. Uusikirkkolaisuus näkyy myös internetissä yhteisillä Uudenkirkon kotisivuilla.

Karjala-Liiton "pelastustalkoisiin" sen talousvaikeuksissa vv. -92 --93 osallistuimme omalla panoksellamme. Yhdistyksemme edustajia on osallistunut erilaisiin kokouksiin, seminaareihin ja tapahtumiin, joita Karjala-Liitto on järjestänyt.

Vuonna 2000 muistelimme 60v takaista Neuvostoliiton hyökkäystä ja talvisotaa, jolloin ensimmäisen kerran jouduimme lähtemään kotiseuduiltamme "evakkoon" ja viime vuonna 60v takaista, toista evakkoon lähtöä oikein paikan päällä, ent. Uudenkirkon kirkonmäellä.

Alkuvuosina kun "jalka vielä nousi" kerhomme järjesti usein iltamia ja naamiaisia mm. Balderin salilla ja Karjalatalossa.

Kerhon / yhdistyksen merkkivuosijuhliin ja pikkujoulutilaisuuksiin Karjalatalossa olemme saaneet vieraita myös Turun sisarkerhosta, joskus Imatran sisarkerhostakin.

Olemme myös käyneet vastavierailuilla heidän juhlissaan.

Ohjelmaa tilaisuuksissamme ovat esittäneet mm. Aino Räty-Hämäläinen ja Tapio Hämäläinen kerhomme täyttäessä 20v.

Myös tunnettu runoniekka Tommy Tabermann, "uusikirkkolaista juurta", on silloin tällöin ilahduttanut meitä esitelmillään.

Kirkkopyhän vietto on kerhossamme jokavuotinen, pysyvä perinne. Olemme vierailleet eri seurakunnissa Helsingissä ja kauempanakin. Tätä Helsingin Käpylää pidämme ikäänkuin kotiseurakuntana. Vuosittainen päätapahtuma kaikille meille on ollut Uudenkirkon pitäjäjuhla.

Olemme innolla ottaneet osaa myös Karjalaisiin kesäjuhliin sekä ohjelman suorittajina että järjestämistalkoisiin, milloin niitä on pidetty täälläpäin.

Kun entisessä Neuvostoliitossa oli mahdollista vapaammin liikkua mm. meidän entisille kotiseuduillemme, tuli tarve päästä kotikunnaita katsomaan. Kotiseutumatkoja olemme järjestäneetkin sekä itse että myös usein hypänneet turkulaisten uuskirkkoisten kyytiin.

Neuvostoliiton romahdettua ja lakattua olemasta on matkojen määrä vain kasvanut. Myös Uudenkirkon entisen sankarihautausmaan kunnostus muistopuistoksi ja muistoristin pystytys oli mahdollista. Näihin hankkeisiin olemme osallistuneet yhdessä Uusikirkko-Säätiön ja muiden Uusikirkko-seuralaisten kanssa. Laivaristeilyjä Ruotsiin ja Viroon sekä retkiä kotimaassa eri kohteisiin on toteutettu.

"Kohvii hörpitää" täällä Karjalatalolla n. kerran kuussa ( ei keskikesällä ). Kahvit ja leivonnaiset sekä ohjelma ovat omasta takaa. Olemme kuulleet kertomuksia ja kuvauksia kotikylistä ja elämänmenosta ennen vanhaan sekä henkilökohtaisista kokemuksista "kohtalon vuosina" ja jälkeenpäin. Ja lisäksi olemme "vaa haastelleet" keskenämme.

Keskustelujen aiheena on viime vuosina ollut myös Karjalan palautus-asia - "saahaaks'ha myö se Karjala viel' takasii vai …"? Visioita yhdistyksemme toiminnan jatkumisesta Karjalan palautuksen jälkeen olemme myös rakennelleet (melkee tosissaa).

Tilaisuuksissamme ja tapaamisissamme on viime vuosina, silloin tällöin, uusikirkkolaisten nuorempaa polvea esittäytynyt ja kertonut tekemisistään ja harrastuksistaan.

Toiminnan rahoittaminen

Jäsenmaksuista, pääsymaksuista, kahvimaksuista ja arpajaisista saaduilla tuloilla olemme rahoittaneet toimintamme. Arpajaisvoitot ovat enimmäkseen "nyyttejä", joita tilaisuuksiimme osallistujat tullessaan tuovat. Olemme saaneet myös ulkopuolisilta lahjoituksia: Mm. Meira kahvipaahtimolta, Vaasan Höyrymyllyltä ja Viking Linel'tä. Karjala-Lehti on myös lahjoittanut lehden vuosikerran voittona arvottavaksi.

Keijo Hietanen