Jääski-seuran uutisia

Lue lisää

28.11. Jääsken väki tapasi Korialla. Kyösti Toivonen kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi.

ma 29. marraskuuta 2021 17.41.00

Korian kirkonkellot kutsuivat seurakuntalaisia viime sunnuntaina 1. adventin jumalanpalvelukseen. Tavanomaisesta sunnuntaista poiketen kirkkoon kiirehti kirpeässä pakkassäässä monia Jääski-juurisia, sillä samalla vietettiin jääskeläisten kirkkopyhää. Tämä vuosikymmeniä vanha perinne elvytettiin nyt Korian kirkkoon, joka on toinen lakkautetun Jääsken seurakunnan perinteen kantajista. Aiemmin kirkkopyhää on vietetty Imatrankosken kirkossa, mutta nyt kirkko on suljettu.

Jumalanpalvelus alkoi ristisaatolla, jossa ristin kantoi kirkkosaliin Jääski-seuran puheenjohtaja Kirsi Juura kahden airueen ja papiston kulkueessa. Liturgina toimi Eero Kuikanmäki ja saarnan piti kappalainen Tuula Ylikangas. Kirkkosaliin oli kannettu seurakuntasalin puolelta Jääsken pappilan vellikello, jonka kaunista helähtelyä saatiin kuunnella Jääski-juurisen Silja Helisteen soittamana. Jääski-seuran puheenjohtaja kertoi tilaisuuden aluksi lyhyesti kirkon historiasta ja kirkkokuoro Keskeneräiset kajautti parvelta adventin säveliä. Jääsken kansallispukuihin monien muiden tapaan pukeutuneet Heljä Parkko ja Silja Heliste lukivat tekstit. Tuula Ylikangas kiinnitti saarnassaan huomiota siihen, kuinka kirkko on elävä vasta silloin, kun se on täyttynyt ihmisistä niin kuin nyt. Hän kiitteli erityisesti tunnelmasta, jonka kansallispuvut jumalanpalvelukseen toivat.

Takamaan seuratalolla historian havinaa

Kirkolta väki lähti autokulkueena kiemurtelemaan kohti Takamaan seurataloa viiden kilometrin päähän.

"Ai siekii lähit, voi kun kiva", kuului jo pihalla. 

" No iha kahvien ja puuro perrää" , leukaili toinen kiiruhtaessaan sisälle taloon.

Talolla olikin jo odottamassa punavalkoiseksi katettu kaunis sali ja Kirkkohallituksen yliarkkitehti Edla Mäkelä, joka kertoi kokousväelle Korian kirkon ja Jääsken seurakunnan yhteydestä.

- Vuoden 1946 lopulla Elimäen kirkkovaltuusto varasi seuraavan vuoden menoerään 250 000 markkaa. Tammikuussa 1948 valittiin toimikunta Korian seurakuntatalon suunnittelua varten ja kesällä ostettiin 2000 neliötä lisämaata Toivo Jaakkolalta. Kirkkoa kutsuttiin pikkukirkoksi, Edla Mäkelä kertoi.

Kirkko oli saanut Jääsken seurakunnan perintönä rahoitusta, mutta sen lisäksi Korialla käynnistettiin tukkitalkoot. Tarina kertoo, että paikkakunnan maanomistajat kerryttivät kirkon rakennuttamiseen tarkoitettua kassaa kaatamalla noin 800 tukkia, joilla kerättiin 240 000 Suomen markkaa. Elimäen kummikunta Ovansjön seurakunta lahjoitti 48 000 markkaa kirkon rakentamiseen. Näin saatiin rovasti Kaarlo Hyrskeen johdolla rakennustyöt käyntiin yhteistyössä ja talkoohengellä paikkakuntalaisten ja Elimäelle muuttaneiden Jääsken evakkojen yhteistoimin. Arkkitehti Yrjö Vaskisen suunnittelema kirkko vihittiin käyttöön 24.2.1952. Ensi vuonna vietetään siis kirkon 70-vuotisjuhlaa.

Korian kirkkoon saatiin myös Enson kirkkoon tilattuja ehtoollisastioita Jääsken seurakunnalta; öylättilautanen, pieni ehtoollismalja ja 100 ehtoollispikaria. Kellotorniin saatiin aluksi lainaksi Jääsken kirkon kello, kunnes 1955 valmistui Lokomon valmistama, 250 kiloa painava oma kello. Kirkkoon lahjoittivat monet paikalliset yhdistykset esineistöä. Edla Mäkelä esitteli muun muassa valokuvaa Pohois-Elimäen naisten lahjoittamista kynttilänjaloista.

Takamaan seuratalon keittiöstä tulvi kahvin tuoksu ja pian emäntä Heljä Parkko kutsuikin kirkkoväen kirkkokahveille ja riisipuurolle. Kahvin ja haastelun lomassa katseltiin Elimäen karjalaisten valokuvia sotien jälkeisestä jälleenrakentamisen ajasta Elimäellä. Talot ja navetat ja sähkötkin nousivat pystyyn talkootöinä naapuruston kesken. 

Syyskokouksessa valittiin uusia hallitusjäseniä

Sääntömääräisen syyskokouksen puheenjohtajana toimi Kari Räntilä. Napakasti hän nuiji pöytään ensi vuoden toimintasuunnitelman ja tulomenoarvion noin 60 osallistujan kannattamana.

Ensi vuonna jatketaan marraskuussa alkaneita kylätapaamisia, joissa kylittäin on mahdollisuus kuulla ja osallistua kertomalla netin kokouspalvelun kautta yhteiseen illanviettoon. Imatran seudun sukututkimusyhdistyksen kanssa toteutetaan sukututkimusilta kohdentuen peruslähteiden opettelun ohella Jääsken sukujen tutkimukseen. 

Hallitukseen valittiin uusina jäseninä Hanne Pellinen Nokialta ja Heljä Parkko Elimäeltä. Hanne Pellisen sukujuuret johtavat Teppanalaan ja Heljä Parkon Jakovalaan. Puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Kirsi Juura Kouvolasta, sukujuuret Kärkkäälässä ja Kemppilänjärvellä.

Kyösti Toivonen kukitettiin aplodien raikuessa kunniapuheenjohtajaksi

Lämminhenkinen tapaaminen huipentui Ensossa syntyneen Kyösti Toivosen nimittämiseen kunniapuheenjohtajaksi.

Juhlapuheessaan hän muisteli vuonna 2004 Jääsken kirkkomaalla pidettyä jumalanpalvelusta värikkäine vaiheineen. Vielä hetki ennen Suomesta lähtöä näytti siltä, että 14 bussilastillista osallistujia joutuisi ottamaan omat tuolit mukaan, sillä viranomaismääräykset estivät pitkien penkkien kuljetuksen Suomesta rajan yli. Viime hetkillä Toivonen sai puhelun Svetogorskista, että sikäläinen henkilö oli omakätisesti valmistanut penkit ja hoiti ne paikoilleen kirkkopuistoon.

- Mitä penkeille tapahtui tilaisuuden jälkeen, Kyösti Toivoselta kysyttiin.

- No tuskin oli kirkkoväki noussut seisomaan, kun takana seisoneet paikalliset miehet jo nappasivat tukevat puupenkit autoihinsa ja kymmenessä minuutissa koko alue oli tyhjennetty, Kyösti kertoi saaden osallistujat raikuvaan nauruun.

Vielä nautittiin lähtökahvit ja katseltiin Vehniäisen Erkin Jääsken rakennuksista tekemiä pienoismalleja läppäriltä käsin. Pimentyneeseen iltaan lähdettiin ajelemaan kotia kohti hyvillä mielin, kun oltiin pitkästä aikaa saatu tavata toisia ja haastella kahvin ääressä.

  

Edla Mäkelä

 

    

Kuvat Jaana Vuorio-Palmumaa ja Kirsi Juura