Jääski-seuran uutisia

24.4.2026 Jääski-juuriset retkeilivät Lappeenrantaan

su huhtik. 26 15:58:00 2026

Lappeenranta oli sopivasti keskellä oleva kohde, kun Jääski-juuriset suunnistivat kevätretkelle niin Imatran, Etelä-Savon kuin Kymenlaakson suunnista. Elimäeltä starttasi pikkubussi täynnä iloista porukkaa, osa oli lähtenyt liikkeelle Päijät-Hämeestä asti. 

Kevätretken kiinnostavana tutustumiskohteena oli Etelä-Karjalan museo, jossa juuri pari viikkoa sitten oli avattu karjalaisia koskettava taidenäyttely Viipurin taideaarteiden pelastamisesta talvisodan jäljiltä.

Ensin toki tutustuttiin Etelä-Karjalan museossa olevaan kuuluisaan Juha Lankisen suunnittelemaan Viipurin pienoismalliin. Juha voidaan omia Jääsken pojaksi, sillä hänen isällään arkkitehti Jalmari Lankisella oli Antrean kotinsa lisäksi talo Jääskessä. 

Kun retken teemana oli taide, niin opas kertoi Jääski-juurisille tutusta taiteilijasta, Arvid Liljelundista. Hänhän kiersi Karjalaa 1700-luvulla ja maalasi Jääsken viidennen kirkon alttaritaulun Tulkaa minun tyköni. Moni kertoi nähneensä taulun jo uudella sijoituspaikallaan Tainionkosken kirkossa upeana katseenvangitsijana.

Liljelund oli myös Viipurin taiteenystävät -yhdistyksen kantava voima kuolemaansa saakka. Kun talvisodan uhatessa Suomeen määrättiin liikekannallepano, havahduttiin Viipurin taidemuseossa arvokkaiden taideteosten kohtaloon. Taideteokset pakattiin pahvilaatikoihin ja evakuointi aloitettiin 14.10.1939 junalla ja autoilla. Kohteena olleella Rautalammilla elää perimätieto, jonka mukaan meijeriauton kuljettajalle annettiin tieto hakea Viipurista huonekaluja. Perillä selvisi, että kyse olikin paljon arvokkaammasta lastista.

Rautalammin museon perustaja, kauppaneuvoksetar Aina Peura oli kulttuuriperinnön ja taiteen ystävä ja suosija. Hän avasi museon ovet vaaraan joutuneille aarteille, ja ne olivat piilossa museolla aina vuoteen 1952 asti. Sittemmin Viipurin taideaarteet jaettiin eri museoihin Lappeenrantaan, Hämeenlinnaan ja Lahteen.

Rautalammille säilöttyjen Viipurin taideaarteiden joukossa olivat myös varhaisemmissa Jääsken kirkoissa olleet Petter Langin alttarimaalaukset Pyhä perhe ja Jeesus Getsemanessa. Näiden taulujen vaiheista kertoi retkeläisille lisää värikkääseen tapaansa Jääski-seuran kunniapuheenjohtaja Kyösti Toivonen.

Taidekierroksen jälkeen siirryttiin nupulakivikadun toiselle puolelle, vastapäisen Kehruuhuoneen tiloihin suojaan nousevalta kevätmyrskyltä. 

Kevätkokous käsitteli vuoden 2025 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle. Lisäksi käsiteltiin hallituksen esittämä sijoitustoiminnan periaatteet, joka hyväksyttiin. Jääski-seuran jäsen Terhi Koivisto kertoi Luumäen Kankaan hautausmaalla olevasta sankarihautausmaasta, jonka huonokuntoiset hautakivet ja patsas kaipaavat korjausta. Sankarihautausmaahan on haudattu viisi Jääski-juurista. Hallitus lupasi paneutua asiaan. 

Etelä-Karjalan museon näyttely saa vahvan suosituksen piipahtaa Lappeenrannassa vaikka kesäretkellä. Taideteokset ovat Suomen huipputaiteilijoiden tuotoksia ja infotaulut kertovat havainnollisesti faktatietoa. Linnoitus itsessään on kiinnostava kohde.

"Kis, kis kippurahäntä, huomenna mennään Lappeenrantaan. Mitä sinne tekemään, kissanpoikia pesemään!"

Teksti ja kuvat: Kirsi Juura