Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön historia

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön historia 

Viipurin läänin Pyhäjärven kunnan hoitokunnan kutsumana kokoontui 20.4.21947 joukko pyhäjärveläisiä eri järjestöjen edustajina ja yksityisinä henkilöinä Vammalaan seurojentalolle keskustelemaan siitä, kuinka voitaisiin saada menetetyn kotiseudun muistot säilymään tuleville sukupolville. Tilaisuuteen oli saapunut väkeä runsaasti eri seuroista ja yhdistyksistä. Yhteisesti lauletun Karjalaisten laulun jälkeen hoitokunnan puheenjohtaja Vilho Toiviainen ja maisteri Impi Wiika käyttivät alustuspuheenvuorot, joissa ehdotettiin Vpl. Pyhäjärvi-kirjan aikaansaamista. 

Historiahankkeen eteenpäin viemiseksi valittiin toimikunta,  joka kokouksessaan valitsi Vpl. Pyhäjärven historian kirjoittajaksi maisteri Impi Wiikan. Kirja "Vpl. Pyhäjärvi - kappale kannakselaisvaiheita"  ilmestyi turkulaisen Uuden Auran kirjapainosta 2000 kappaleen painoksena loppuvuonna 1950.  Painos myytiin loppuun muutaman vuoden aikana ja myöhemmin 1970-luvulla kirjasta otettiin vielä 500 kappaleen näköispainos, joka sekin on myyty loppuun. 

Samassa huhtikuun 1947 kokouksessa toisena asiana otettiin käsiteltäväksi oman pitäjäsäätiön perustaminen. Säätiön eteenpäin vieminen annettiin kunnan hoitokunnan tehtäväksi. Hoitokunta valmisteli asiaa ja kokoontui Vammalaan 18.1.1948 perustamaan säätiötä. Säännöt vahvistettiin 25.4.1948  Pyhän-Säätiö -nimiselle säätiölle. Oikeusministeriö antoi perustamisluvan ja vahvisti säännöt 18.5.1948 ja säätiörekisteriin säätiö merkittiin 16.11.1948. Säätiön tarkoituksena oli karjalaisten ja ensisijaisesti entisten pyhäjärveläisten taloudellisen ja henkisen toiminnan tukeminen ja kehittäminen. Säätiön hallinnon muodostivat neljä hallituksen jäsentä ja säätiön asiamies ja näille valitut henkilökohtaiset varajäsenet sekä hallintoneuvosto johon alkuun kuului 12 varsinaista jäsentä. Sääntöjä muutettiin 10.4.1964 niin, että hallintoneuvoston 12 varsinaisen jäsenen lisäksi nimitetään kuusi varajäsentä.

Säätiön täyttäessä 50 vuotta 1998 säätiön nimi muutettiin Vpl. Pyhäjärvi-Säätiöksi.

Vuonna 2017 säätiön säännöt päivitettiin vastaamaan uutta säätiölakia. Tällöin hallituksen jäsenten lukumäärää pienennettiin, niin että hallituksessa on neljä jäsentä ja heillä on kullakin henkilökohtainen varajäsen. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja varajäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Myös säätiön tarkoituspykälä päivitettiin vastaamaan muuttuneita olosuhteita niin, että säätiön tarkoituksena on nyt karjalaisten ja ensisijaisesti Viipurin läänin pyhäjärveläisten ja heidän jälkeläistensä taloudellisen ja henkisen toiminnan tukeminen ja kehittäminen.Uudistetut säännöt tulivat voimaan 16.6.2017. 

 

 
Hallituksen puheenjohtajat

Säätiön hallituksen puheenjohtajina ovat toimineet Jalmari Pusa, Matti Hinkkanen, Erkki Lindroos, Eemil Hinkkanen, Erkki Pärssinen, Yrjö S. Kaasalainen ja vuodesta 2015 lähtien nykyinen puheenjohtaja Pertti Hakanen.

Hallintoneuvoston puheenjohtajat

Säätiön hallintoneuvoston puheenjohtajina ovat toimineet Heikki Inkinen, Nestori Kaasalainen, Erkki Pärssinen, Mauri Vanhanen, Yrjö S. Kaasalainen, Antero Pärssinen ja vuodesta 2011 lähtien nykyinen puheenjohtaja Esko Pulakka.

Säätiön asiamiehet

Säätiön asiamiehinä ovat toimineet Vilho Toiviainen, Armas Kaasalainen, Reino Äikiä, Pirjo Kiiala ja vuodesta 2016 lähtien nykyinen asiamies Kirsti Naskali.

"Hyvvää tehhes ei pie pelätä" (Pyhäjärveläinen sananparsi Pyhäjärvi-kirjasta).

Lue lisää